St John's of Flattingtown

Onko suomalaisilla äideillä liian hyvät oltavat?

Tässä puhuu kokemuksen syvä rintaääni, vaikka allekirjoittaneella itsellään ei vielä olekkaan siunaantunut perheenlisäystä. Kuitenkin parissa Afrikan mantereen valtiossa synnytysoastolla työskennelleenä, voin varmasti sanoa, että Suomessa äideillä on todellakin hyvät oltavat. Mistä aloitetaan?

Neuvola

Nainen, huomaat omituisia muutoksia voinnissasi. Kyllä, olet viettänyt yösi nukkuen miehen vieressä ja parin viikon kuluttua alat voimaan pahoin. Niin aamulla, päivällä kuin illallakin. Ruuaksi ei juurikaan mikään maita, mutta jotain on syötävä jotta jaksaa lähteä töihin. Laatta lentää ja jatkuvasti väsyttää. Entäs ne kuukausittaiset naisten vaivat, missä viipyvät? Hyvänen aika, tajuat olevasi mahdollisesti raskaana! Sen kuin kävelet apteekkiin ja ostat läjän testejä. Teet yhden aamulla – positiivinen, seuraavan päivällä – positiivinen ja yhden vielä illalla – posiitiivinen. Mitä jos kuitenkin varmistat asian vielä kerran parin päivän kuluttua – positiivinen.

Otat yhteyttä neuvolaa ja kerrot olevasi raskaana. Neuvolassa terveydenhoitaja, jota neuvolatädiksikin kutsutaan, kyselee terveydentilastasi, voinnistasi, ajatuksistasi ja muutoinkin kaikesta mahdollisesta. Antaa läjän lappuja ja suuren määrän ohjeita siitä, miten jatkossa tullaan neuvolakäyntien ja seurantojen kanssa toimimaan. Ensimmäiseltä neuvolakäynniltä lähdet pää pyörällä ja ainoa asia mitä ymmärrät on se uusia aika joka sinulle on annettu.

Jatkossa kuitenkin huomaat sen, kuinka hieno suomalainen neuvolajärjestelmä on. Äidin, lapsen ja koko perheen vointia seurataan raskauden ajan aina synnytykseen saakkaa ja vielä sen jälkeenkin tasaisin väliajoin siihen saakka kun lapsi on kouluikäinen. Uskomattoman hienoa toimintaa. Ja kyllä, neuvola on juuri sitä varten, että sekä äiti että koko perhe saa tukea ja varmuutta uuden perheenjäsenen tuloon. Ja hei, tämä kaikki on ilmaista!

Synnytys

Sairaalat Suomessa
Suomen sairaalat ovat huippuluokkaa

Itse H-hetkeä varmasti jokainen äiti jännittää vaikka kuinka kerrottaisiin, ettei se kannata. Suomessa on kuitenkin erinomainen terveydenhuoltojärjestelmä ja jos jokin on menossa vikaan, niin useimmiten perhe ja lapsi selviävät silkalla säikähdyksellä sekä hieman kovemmalla luonteella.

Synnytyksessä mukana saa olla lapsen isi ja aina paikalla on saatavissa kätilö jos toinenkin, sekä lääkäri jos toinenkin. Apua kyllä riittää ja usein synnytys sujuukin oikein hienosti, vaikka komplikaatioriski olisikin olemassa.

Suomessa äitejä sekä koko perhettä myös valmistellaan synnytykseen. Kerrotaan miten synnytys etenee, sairaalassa pääsee tutustumiskäynnille, hoitohenkilökunta on osaavaa ja pyritään kaikin mahdollisin keinoin siihen, että perheellä on turvallinen olo synnyttämään tultaessa.

Ja mikä parasta, äiti saa todellakin melkomoisen repertuaarin kipulääkkeitä sen halutessaan. Allekirjoittanut on synnytyksen jos toisenkin nähnyt, joissa kipulääkkeitä ei totta tosiaankaan ole saatavilla vaikka tarvetta sille todellakin olisi.

Synnytyksen jälkeen

Synnytyksen jälkeen äiti ja lapsi jäävät sairaalaan tarkkailtavaksi, ainakin yhdeksi vuorokaudeksi. Tarpeen vaatiessa äitiä ja lasta pidetään sairaalassa pidemmänkin aikaa, jotta vältytään riskeiltä. Toista se on vielä kehittyvissä maissa, joissa äiti potkaistaan mahdollisimman nopeasti ulso sairaalasta makaamasta.

Synnytyksen jälkeen neuvolakäynnit jatkuvat lastenneuvolan puolella, jossa tarkkaillaan niin äidin, lapsen ja koko perheen vointia. Lapsen kehitystä seurataan, annetaan tarvittavat rokoteet ja puututaan mahdollisiin epäkohtiin lapsen kehityksessä ja kasvussa. Ja hei, myös tämä on ilmaista koko perheelle.

Valtion tuki

Oikein mahtavaa on myös se, että valtiomme tukee raskaana olevia naisia. Kyllä, taloudellisesti. Suomalaisilla naisilla on oikeus ja tavallaan velvollisuuskin jäädä äitiyslomalle ja siitä vielä maksetaan silkkaa rahaa. Valasvatsan kanssa saa siis viettää äitiyslomaa ja ketun tultua ulos repustaan äiti saa edelleen viettää lomaa kotosalla kaikessa rauhassa pikkuisen käärön kanssa. Siihen kun vielä lisätään isin lomailut päälle, niin voiko mahtavammin enää suomalaisia kohdella.

Toisinaan allekirjoittanut tuntee lievää pistoa sydämessään siitä, että on hoitanut erästäkin synnyttämään tullutta opettajatarta, joka kertoi vielä edellisenä päivänä olleensa töissä. Ja perin uskottavasti kertoi myös, että aikoo seuraavana päivänä takaisin töihin, jos lapsi ei tahdo tulla ulos samana päivänä. Jokseenkin sydäntä raastoi tässä vaiheessa ajatella, miten opettajatar on rakastamassaan työssä kovien supistusten kanssa, muttei voi olotilaansa lapsille näyttää. Suoraan töistä synnyttämään ja synnyttämästä töihin kuulostaa melko rajulta, mutta näin se vaan toisissa maissa edelleen menee.

TukiverkkoÄiti

usein suomalaisilla äideillä on myös olemassa hyvä tukiverkko, jonka avulla vauva-arjesta selviää hyvin ja suurimmaksi osaksi myös suomalaiset miehet ovat kiinnostuneita vauvan hoidosta. Aina ei näin kuitenkaan ole ja silloinkin meillä on saatavilla valtion kautta apua vauva-arkeen. Toista se on jälleen kehittyvissä maissa. Jos sinulla ei ole tukiverkkoa, niin sinulla ei sitä sitten ole. Jos olet riippuvainen uhkapeleistä ja roikut koko päivän netissä etsien NHL-pelien vetovinkkejä, pelaten netticasinolla ja katsoan asiaan liittyviä YouTube-videoita, olet koko kylän hylkiö ja saat pärjätä omillasi. Puhumattakaan siitä, mitä lapsen elämä moisessa yhteisössä tulee olemaan. Viattoman pienen ihmisen elämä on jo alkumetreilla runneltu, vaikkei hän siitä itse mitään ymmärräkään.

Laajaan tukiverkkoon voidaan myös periaatteessa laskea useat äitiysvaatteita myyvät verkkokaupat, joiden valikoimat ovat Suomessa aivan maailman huippuluokkaa. Näistä suomalaiset äidit löytävätkin helposti ja edullisesti itselleen sekä vauvoilleen parhaat hoitolaukut, äitiysvaatteet ja muut tarvikkeet.

Lopputulema on siis se, että meillä suomalaisilla on todella hyvät oltavat. Olimme sitten äitejä tai emme, niin kyllä vanha sananlasku paikkansa pitää. On lottovoitto syntyä Suomeen.

Suomi USA:laisen näkövinkkelistä

Sivustomme oli pitkään ylläpidollisista ongelmista johtuen käyttämättömänä. Onneksi saimme lahjoituksen, jolla ylläpito on taas kuitattu moneksi vuodeksi webhotellissa.

Suomi ja USA ovat toisistaan hyvin erilaiset maat. Ei pelkästään siitä syystä, että välimatka maihin on todella pitkä – myös kulttuurit eroavat hyvin paljon toisistaan. Jotain samankaltaisuuksia voidaan ehkä löytää, mutta helpoin on katsoa näitä maita siitä näkökulmasta, että maat ovat erilaiset.

Suomalaisten luonne
Maailmassa ei ole olemassa kovin montaa maata, jossa oltaisiin ujompia kuin Suomessa. Japanilaisista ja suomalaisista sanotaan löytyvän yhtäläisyyksiä, mutta Yhdysvaltoihin verrattuna, ovat suomalaiset ujompia ja hiljaisempia. Amerikkalaiset osaavat small talkin, eli juttelun taidoin, tätä voitaisiin myös kutsua jollain toisella nimellä… Vaikka olisitkin ujompi jenkki, tulee juttua varmasti enemmän, kuin suomalaiselta. Jenkit juttelevat enemmän esim. ruokakaupan kassalla, ravintolassa, vaatekaupassa jne. Jo pelkästään vaatekauppaan mentäessä Yhdysvalloissa, sinua yleensä tervehditään aina, mutta myös kysytään how are you doing?, eli miten menee? 

Smalltalkia
Small talk on osa USAlaista kulttuuri, muttei suomalaista


Moni sanoisi tätä jutustelua turhanpäiväiseksi, ja ehkä pinnalliseksi, mitä se varmasti monesti on – ei kaupan kassa ole oikeasti sinusta kiinnosunut, mutta hyvän asiakaspalvelun mukaisesti kassaneiti on kohtelias, ja edes esittää kiinnostunutta, toisin kuin Suomessa, varsinkin, jos suomalaisella kaupan kassaneidillä sattuu olemaan huono päivä.

Suomalaiset ruoat

Ruokakulttuurista saatetaan löytää eniten samankaltaisuuksia ehkä vain siitä syystä, että Suomessa on kansainvälisiä ketjuja, jotka tulevat jenkeistä. Toisaalta, monet jenkit tykkäävät grillata, ja siinähän me suomalaiset olemme hyviä! Ensimmäinen samankaltaisuus löytyi! Yhdysvalloista löytää kaikkien maiden ruokakulttuurit, kun taas eri puolilla USAta ovat ruokailutottumukset erilaiset. Aurinkoisissa osavaltioissa, kuten Sunshine State Floridassa, syödään varmasti enemmän salaatteja ja mereneläviä, kun taas sisämaassa ja eteläisissä osavaltioissa, kuten Texasissa, syödään pihviä. Toki moni mieltää, että USA on rasvan luvattu maa, ja että kaikessa jenkkiruoassa on paljon rasvaa.

Muita eroja

USAlaiset ovat kaikinpuolin enemmän itsevarvempia ihmisiä kuin suomalaiset, ja sen eron kyllä huomaa. Ei ole väliä minkä kokoinen tai näköinen tai ikäinen ihminen on kyseessä, jenkki ei tunne häpeää mistään yhtä paljon kuin suomalainen. Suomalainen on niin ujo, ettei edes uskalla sanoa, mitä ajattelee. Jenkit osaavat myös mielistellä; tippiä kuuluu jättää jokaisessa ravintolassa huolimatta ravintolan tasosta. Jenkit ovat niin ystävällisiä, että jättävät tippiä, eli juomarahoja, myös Suomessa, vaikka meidän hintataso on yleensä korkeampi. Jenkeissä on hintoihin jätetty ikäänkuin tilaa tipille, mutta Suomessa sitä ei edes uskallettaisi tehdä, sillä pihit suomalaiset eivät varmasti maksaisi tippiä, vaikka se kuuluisi asiaan. Olemme itseasiassa aika pihejä verrattuna jenkkeihin.

 

USA:n kartta
USA on huomattavasti Suomea isompi

USA on hieno ja iso mahtivaltio, ja ihmiset sen mukaisia. USAssa ollaan varmasti vieraanvaraisempia, ja ystävällisiä ihmisille. Ystävällisyys voi johtua myös siitä, että jenkit ovat tottuneita eri maiden kulttuureihin, sillä onhan jenkeissä ihmisiä maan jokaisesta nurkasta. Meille suomalaisille on aika eksoottista se, että joku tulee tänne Indonesiasta, tai Latinalaisesta Ameriikasta, kun taas jenkeille se on arkipäivää. Suurissa kaupungeissa Yhdysvalloissa, on omat pikku paikat ulkopuolelta tuleville, kuten kuuluisat China Town, ja Little Italy, puhuttamakaan siitä, miten suuri osa Yhdysvaltain väestöstä ovat Etelä-Ameriikasta.

Suomi on USAlaisen silmin aika vaisu paikka. Valopilkkujakin on, mihin voi rakastua palavasti, kuten meidän kaunis luonto. Kuitenkin meidän sosiaaliset taidot, kaupankäynti taidot ja muu kommunikointi ei vedä vertoja jenkeille, ainakaan kun puhutaan useimmista suomalaisista. Emme ole tarpeeksi uteliaita ihmisiä, jotta voisimme löytää samankaltaisuutta jenkkien kanssa. Maailmankuvamme on suhteellisen suppea, mikä taas poikkeaa mahtivaltion ajattelutavasta. Meitä yhdistää eniten se, että olemme kuitenkin samaa rotua, ihmisiä.

Scroll To Top