St John’s of Flattingtown

Miksi suomessa kalastetaan niin paljon?

Miksi suomessa kalastetaan niin paljon?

Suomessa kalastus merkitsee ihmisille paljon erilaisia asioita, toiselle se on rentoutumista ja hauskanpitoa, kun toiset tekevät sitä omana harrastuksenaan ja kilpailee. Suomessa kalastetaan todella paljon, ja lähes jokainen suomalainen on joskus elämässään kalastanut. Mutta miksi suomessa kalastetaan niin paljon, siihen on muutama hyvä syy.

Halpaa, ja osittain ilmaista

Suomessa kalastus on melko halpaa, ja osittain se on jopa ilmaista. Esimerkiksi onkiminen mato ongella ja pilkkiminen on aivan ilmaista kenelle vain, eikä niihin tarvita minkäänlaisia lupia. Kun taas viehekalastukseen tarvitaan viehekalastus lupa ja tarvitsee maksaa vuosittainen kalastonhoito maksu. Hinnat vaihtelevat, mutta ne on nähtävillä netissä esimerkiksi kalastusluvat.net: issä. Alle 18-vuotiaille kalastus on aina ilmaista, mutta joissain kalastusmuodoissa 18-vuotiaankin on hankittava tietyt luvat, tiettyyn kalastusluvat. Vasta kun henkilö täyttää 18-vuotta, pitää tietyistä kalastusmuodoista maksaa tietty summa, että sitä saa harrastaa, sakon uhalla.

Rauhallista

Suomessa järvellä olo on todella rauhallista ja rauhoittavaa, lähes joka ikiselle ihmiselle. Suomalaiset nauttivat tunnetusti hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta, ja järven keskellä onkiminen mahdollistaa sen suomalaisille. Toisinkuin joissakin maissa, suomen järvet ovat rauhallisia, sillä suomessa ei ole koko aikaa joku muu päristelemässä moottoriveneellä tai muulla vastaavalla vierestä, onneksi. Järvellä olo, ja hiljaisuus purkaa stressiä, jota suomalaisilla tunnetusti on paljon.

Suomessa syödään kalaa

Lohi
Onnekas kalamies voi saada lohen muualtakin kuin kala-altaasta

Suomessa syödään paljon kalaa, siksi kalastuskin on niin yleistä ja suosittua. Mikä onkaan parempaa kun pyydystää itse kalasta, ja saa valmistaa aterian alusta loppuun aivan itse. Jos tämä ei välttämättä ole aikuiselle niin hieno kokemus, niin pienille lapsille se ainakin on. Mitä tuoreempaa kala on, sitä parempaa se on.

Koko perheen toimintaa

Suomalaisille tärkeintä on miltei aina oman perheensä kanssa yhteisen ajan viettäminen. Kalastaminen on monelle paras tapa viettää lasten ja kumppaniensa kanssa mukavaa ja rauhallista yhteistä aikaa. Lapset usein tykkäävät istua veneessä ja tutkia uusia asioita. Kalastaminen on usein lapsista jännittävää, uutta ja hauskaa, ja lapsetkin saavat siitä paljon aktiviteettia. Lapset jaksavat usein keskittyä todella paljon kalastukseen, ja tämä taas antaa vanhemmille pienen rentoutumis ajan.

Urheilua

Suomessa kalastus on myös hyvin suosittu urheilu laji. Urheilukalastuksessa mennään kalastamaan järvelle kalaa, virkistysmielessä. Urheilukalastukseen kuuluu myös tunnettu termi, ”catch and release”, jolloin saalis pyydystetään, ja päästetään takaisin veteen, mahdollisimman vahingoittumattomana. Osa urheilukalastajista kuitenkin pitää itsellään edes osan saalista, ellei kokonaankin, ja käyttää sen ruokaansa.

Eri kalastuslajit Suomessa

Suomessa harrastetaan useaa eri kalastustyyliä, varsin aktiivisesti. Perinteinen onginta on varsinkin mökkiläisten suosima helppo kalastuskeino. Virvelikalastusta löytyy paljon, ja monet virvelikalastajat vannovat yleensä jonkun tietyn tyylin nimeen. On jigaajia, uistelijoita, lipanheittäjiä ja ties mitä kaikkea. Koskille mentäessä voit nähdä perhokalastuksen harrastajan, jolle kalastus on enemmänkin elämä kuin harrastus. Ja viime vuosina myös Suomeen on rantautunut harppuunakalastuksen trendi. Varsinkin sukellusta harrastaneet tykkäävät harrastaa tätä hieman ”alkukantaisempaa kalastusmuotoa”.

Virvelikalastus
Virvelikalastus on suosittua Suomessa

Ammattikalastusta

Jotkin suomalaiset kalastavat ammatikseen, ja kalastajat jakautuvat kolmeen eri ryhmään jotka ovat rannikkokalastajat, sisävesikalastajat ja avomerikalastajat. Ammattikalastajia ei ole suomessa enään paljoa, mutta jotkut silti vielä tekevät sitä elannokseen. Ammattikalastajien määrä on laskenut jopa 70% vuodesta 1980. Ammattikalastajat kalastavat kalaa elinkeinokseen, ja myymät kalaa esimerkiksi toreilla ja kojuissa. Ammattikalastusta tehdään useimmin troolauksena, verkkokalastuksena ja siimakalastuksena.

Suomalaiset perinneruoat

Perinneruoka on sellaista ruokaa, jonka sisältöön, valmistamiseen ja syömiseen liittyvä tapa ja osaaminen ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Suomessa näitä on myös paljon ja ne vaihtelevat eri osissa Suomea. Monia perinneruokia on tapana tehdä eri juhlapyhinä.

Alueelliset

Suomessa eri maakunnilla on omat perinneruokansa. Monia niistä syödään ympäri Suomea, mutta ne ovat kotoisin jostain maakunnasta. Kuuluisimpia eri maakuntien perinneruokia, jotka lähes kaikki suomalaiset tietävät ja ovat maistaneet, ovat karjalanpiirakka, munavoi, hernekeitto, pannukakku, lörtsy, maksalaatikko, makaronilaatikko, mustamakkara, poronkäristys ja rieska.

Karjalanpiirakka
Karjalanpiirakka on varmasti kaikille tuttu perinneruoka

Karjalanpiirakka viittaa nimenä Karjalaan siellä niitä tehtiinkin alun perin. Aluksi vuosisatojen aikana niitä paistettiin ainoastaan Itä-Suomessa. Läntiseen Suomeen ne levisivät vasta Toisen maailmansodan jälkeen. Karjalanpiirakoiden päälle laitetaan usein munavoita eli keitettyjen kananmunien ja voin sekoitusta.

Hernekeittoa on syöty jo antiikin aikaan. Se on kuitenkin myös suomalainen perinneruoka, kun se tehdään tietyllä suomalaisella tavalla eli kuivista herneistä ja sianlihasta. Hernekeiton raaka-aineet ovat halpoja, joten sitä tarjoillaan usein suurissa tapahtumissa ja usein ilmaiseksi. Suomen puolustusvoimissa sitä tarjoillaan usein juuri torstaisin, joten siksi hernekeittoa tehdään useimmiten monessa paikassa myös torstaisin. Hernekeiton jälkeen on tapana syödä pannukakkua, joka on myös suosittu perinneruoka Suomessa.

Lörtsy on umpinainen piirakka, jonka sisällä on hilloa tai lihaa. Lörtsy on alkujaan kotoisin Sortavalasta. Sieltä se siirtyi vähitellen Savonlinnaan, jossa sitä myydään edelleen torilla. Nykyään sitä myydään ympäri Suomea monissa kaupoissakin.

Maksalaatikko on nykyään Suomessa hyvin yleinen valmisruoka ja sitä tehdään harvassa kodissa enää itse. Suomessa sitä on saanut einesruokana jo 50-luvulta asti. Alun perin maksalaatikko oli pataruoka, johon saatiin laitettua metsäriistan sisäelimiä. Itä-Suomessa syntyi siitä myöhemmin lihaisampi versio. Sitten kun riisi ja rusinat yleistyivät Suomessa, ne ovat kuuluneet perinteiseen maksalaatikkoon.

Makaronilaatikko on hyvin perinteinen ja suosittu arkiruoka Suomessa. Se oli 50-luvulle asti kuitenkin juhlaruoka. Nykyään se on varsinkin lasten suosikki ruokaa. Sen kanssa tarjotaan usein ketsuppia.

Mustaamakkaraa valmistettiin ennen syksyisin teurastusten aikaan lihasta, verestä, ryyneistä ja jauhoista. Sitä syödään perinteisesti puolukkahillon kanssa. Tamperelaiset ovat ottaneet sen nimikkoruoakseen. Muuallakin Suomessa tiedetään mustastamakkarasta, mutta monikaan ei ole sitä välttämättä maistanut.

Rieskaa tehdään ympäri Suomea. Se on littana leipä, jota ei nostateta hiivalla. Rieska paistetaan perinteisesti leivinuunissa. Rieskaa tehdään ohrasta, kaurasta tai perunasta ja yleensä siihen lisätään vielä vehnäjauhoa, jotta siitä saadaan taikinamainen.

Makaroonilaatikkoa
Kaikkien rakastamaa makaroonilaatikkoa

Poronkäristys on ehkä tunnetuin lappilainen perinneruoka ja se tehdään tietysti poroista, joita laidunnetaan Lapissa. Poronkäristyksen lisukkeina käytetään perunamuusia ja puolukkahilloa. Käristykseen saadaan makua pippurista ja suolasta sekä usein käytetään myös olutta.

Eri juhlapyhät

Suomessa monia perinneruokia syödään eri juhlapyhinä. Varsinkin joulupöydässä on paljon eri perinneruokia. Myös pääsiäisenä syödään paljon perinteisiä ruokia ja Runebergin päivänä syödään Runebergin torttuja ja laskiaisena laskiaispullia.

Suomalainen jouluateria on ehkä se laajin Suomalaisten perinneruokien kokoelma. Perinteiseen suomalaiseen jouluruokapöytään kuuluvat erilaiset laatikot, joita ovat maksalaatikon lisäksi porkkana-, lanttu- ja imelletty perunalaatikko. Maksalaatikkoa lukuun ottamatta näitä syödään harvemmin muulloin kuin jouluna. Laatikoiden lisäksi joulupöydässä syödään joulukinkkua, rosollia, karjalapaistia ja eri kalaruokia kuten lipeäkalaa ja graavilohta. Jouluna syödään myös joulupipareita ja joulutorttuja.

Monen suomalaisen pääsiäispöytään kuuluvat monet perinteiset ruuat ja herkut. Lammas on yleistynyt vasta viime vuosikymmeninä, mutta mämmi on sitä oikein perinteistä suomalaista pääsiäisen perinneherkkua. Myös pääsiäismunat kuuluvat varsinkin lasten pääsiäiseen. Muita Suomalaisille perinteisiä pääsiäisen ruokia ovat olleet verimakkarat, rieskat, piiraat ja uunijuustot. Ne eivät enää ole niitä tunnetuimpia juuri pääsiäisen perinneruokia ja niitä syödään ja tehdään ympäri vuoden.

 

Kalastus ja muut maamme perinteet

Kalastusta on harjoitettu Suomessa kautta aikojen. Se on tärkeä osa suomalaisuutta. Jopa sadat tuhannet suomalaiset harrastavat kalastusta edelleen ja osa tekee sitä ammatikseen. Kalastusta voi harrastaa ympäri vuoden ja monella eri tavalla. Muita kalastukseen rinnastettavia perinteitä ovat metsästys, keräily ja muut luonnon keskellä tapahtuvat perinteet.

Kalastajia
Suomalaiset ovat olleet kalastuskansaa kautta aikojen

Kalastus ja muut vastaavat perinteet ovat liittyneet vahvasti ravinnon hankkimiseen. Kala on erittäin tärkeä rasvahappojen lähde ja nykyään on olemassa jopa koirille kalaöljyjä. Ennen nämä tarvittavat ravintoaineet tulivat ihmisille ravinnosta luonnollisesti, mikäli he asuivat yhtään lähellä järvien lähettyvillä.

Kalastus kesäisin

Kalastus on yleisempää kesällä kuin talvella. Monet kalastavat samalla kun käyvät kesämökeillään. Omalta mökkirannalta voi onkia ja heittää virvelillä. Onkiminen ei vaadi lupaa, mutta virveliä ei saa heitellä ilman kalastuslupaa oman mökkirannan ulkopuolella.

Kesäkalastusta
Kesäkalastusta

Monilla on myös vene, jolla pääsee järvelle, merelle tai joelle kalastelemaan. Kaloja voi yrittää pyydystää veneen liikkuessa uistelemalla. Nuotta on verkkomainen kalastusväline, jonka perään kalaparvi yritetään saartaa. Se lasketaan veneestä ja sitten vedetään veneeseen toivoen että sen mukana tulisi kaloja. Veneellä voi myös viedä verkon vesille. Kalaverkko on mattomainen verkko, joka levitetään vesille. Kun kalat uivat verkonsilmään ne jäävät siihen kiinni. Katiska on myös yksi kalastusväline. Se on yksi vanhimmista kalastuksessa käytetyistä pyydyksistä. Sen voi heittää rannalta veteen tai kuljettaa veneellä paikkaan, jossa kaloja liikkuu. Kun kala ui katiskan sisään, se ei osaa sieltä enää ulos.

Kalastusta harrastetaan Suomessa myös joissa ja tätä käydään tekemässä etenkin Suomen pohjoisosissa. Jokikalastuksessa käytetään joko virveliä tai perhovapaa. Perhokalastus on aika vaikeaa aloittelijalle. Saattaa vaatia useamman vuoden harjoittelun ennen kuin osaa heitellä perhoa oikein ja saa saalistakin. Perhokalastuksessa heittäminen perustuu siiman heittämiseen, jossa vavasta annetaan liike-energia siimalle ja sen avulla ohjataan perho haluttuun kohteeseen. Perhokalastus on myös kallista. Se vaatii usein kalliin luvan, että saa joessa kalastaa. Ei siis riitä pelkkä tavallinen lupa, kuten järvissä kalastamisessa. Välineet ovat myös kalliita ja ei riitä että ostaa pelkän perhovavan. Perhoa heitellään yleensä joessa, ei rannalta, joten kalastajalla täytyy olla kahluusaappaat tai – housut. Joskus on hyvä olla myös kahluukeppi mukana, jonka avulla pysyy pystyssä joessa ja pääsee liikkumaan helpommin.

Kalastus talvella

Talvellakin voi kalastaa. Tämä tapahtuu pilkkimisellä. Pilkkiä saa ilman kalastuslupaa. Pilkkiminen tapahtuu niin että kairalla porataan reikä jään läpi ja sen kautta saadaan syötti veteen. Pilkillä on usein mukana reppu, jossa on kiinni myös penkki, jossa voi istua kun pilkkii. Suomessa järjestetään myös pilkkikilpailuja, joissa voi voittaa arvokkaitakin palkintoja.

Muut perinteet

Kesän jälkeen kun kalastuskausi on lopuillaan moni suuntaa luonnon keskellä muiden perinteisten harrastusten pariin. Metsästyskausi alkaa elokuussa eri lintujen metsästyksellä. Syyskuussa alkaa monien vähän isompien eläinten metsästys ja hirvimetsästys alkaa syyskuun lopussa. Metsästyksessä on usein mukana metsästyskoira, joka auttaa saaliiden kiinnisaamisessa. Metsästys vaatii aina luvan ja siinä käytettävä asekin vaatii kantoluvan vielä erikseen.

Syksy metsästäjä
Syksy on metästyskautta

Luonnonmukaista perinnettä voi vaalia myös siten ettei pyydystä kaloja tai eläimiä. Suomen metsät ovat kesäisin ja syksyisin täynnä terveellistä ravintoa, joita kannattaa käydä keräämässä pakastimeen pitkää talvea varten. Mustikoita ja joitakin syötäviä sieniä löytyy metsistä jo kesällä. Alkusyksyllä puolukat ovat kypsiä ja loput syötävistä sienistä. Hilla kasvaa rämeillä, nevoilla ja korvissa, kalliosoistumissa ja nummilla. Ne ovat kypsiä kerättäväksi heinä-elokuussa. Karpaloita voidaan kerätä vielä talvellakin ennen lumen tuloa ja keväällä lumien sulamisen jälkeen. Metsistä voi kerätä myös kaikkea muutakin hyödyllistä esimerkiksi jäkälää ja käpyjä. Jäkälää käytettiin suurina nälkävuosina Suomessa myös ravintona. Nykyään sitä kuten käpyjä kerätään usein koristeiden tekemistä varten.

Scroll To Top