St John’s of Flattingtown

Suomalaisilla äideillä on hyvät oltavat

Tässä puhuu kokemuksen syvä rintaääni, vaikka allekirjoittaneella itsellään ei vielä olekkaan siunaantunut perheenlisäystä. Kuitenkin parissa Afrikan mantereen valtiossa synnytysoastolla työskennelleenä, voin varmasti sanoa, että Suomessa äideillä on todellakin hyvät oltavat. Mistä aloitetaan?

Neuvola

Nainen, huomaat omituisia muutoksia voinnissasi. Kyllä, olet viettänyt yösi nukkuen miehen vieressä ja parin viikon kuluttua alat voimaan pahoin. Niin aamulla, päivällä kuin illallakin. Ruuaksi ei juurikaan mikään maita, mutta jotain on syötävä jotta jaksaa lähteä töihin. Laatta lentää ja jatkuvasti väsyttää. Entäs ne kuukausittaiset naisten vaivat, missä viipyvät? Hyvänen aika, tajuat olevasi mahdollisesti raskaana! Sen kuin kävelet apteekkiin ja ostat läjän testejä. Teet yhden aamulla – positiivinen, seuraavan päivällä – positiivinen ja yhden vielä illalla – posiitiivinen. Mitä jos kuitenkin varmistat asian vielä kerran parin päivän kuluttua – positiivinen.

Otat yhteyttä neuvolaa ja kerrot olevasi raskaana. Neuvolassa terveydenhoitaja, jota neuvolatädiksikin kutsutaan, kyselee terveydentilastasi, voinnistasi, ajatuksistasi ja muutoinkin kaikesta mahdollisesta. Antaa läjän lappuja ja suuren määrän ohjeita siitä, miten jatkossa tullaan neuvolakäyntien ja seurantojen kanssa toimimaan. Ensimmäiseltä neuvolakäynniltä lähdet pää pyörällä ja ainoa asia mitä ymmärrät on se uusia aika joka sinulle on annettu.

Jatkossa kuitenkin huomaat sen, kuinka hieno suomalainen neuvolajärjestelmä on. Äidin, lapsen ja koko perheen vointia seurataan raskauden ajan aina synnytykseen saakkaa ja vielä sen jälkeenkin tasaisin väliajoin siihen saakka kun lapsi on kouluikäinen. Uskomattoman hienoa toimintaa. Ja kyllä, neuvola on juuri sitä varten, että sekä äiti että koko perhe saa tukea ja varmuutta uuden perheenjäsenen tuloon. Ja hei, tämä kaikki on ilmaista!

Synnytys

Sairaalat Suomessa
Suomen sairaalat ovat huippuluokkaa

Itse H-hetkeä varmasti jokainen äiti jännittää vaikka kuinka kerrottaisiin, ettei se kannata. Suomessa on kuitenkin erinomainen terveydenhuoltojärjestelmä ja jos jokin on menossa vikaan, niin useimmiten perhe ja lapsi selviävät silkalla säikähdyksellä sekä hieman kovemmalla luonteella.

Synnytyksessä mukana saa olla lapsen isi ja aina paikalla on saatavissa kätilö jos toinenkin, sekä lääkäri jos toinenkin. Apua kyllä riittää ja usein synnytys sujuukin oikein hienosti, vaikka komplikaatioriski olisikin olemassa.

Suomessa äitejä sekä koko perhettä myös valmistellaan synnytykseen. Kerrotaan miten synnytys etenee, sairaalassa pääsee tutustumiskäynnille, hoitohenkilökunta on osaavaa ja pyritään kaikin mahdollisin keinoin siihen, että perheellä on turvallinen olo synnyttämään tultaessa.

Ja mikä parasta, äiti saa todellakin melkomoisen repertuaarin kipulääkkeitä sen halutessaan. Allekirjoittanut on synnytyksen jos toisenkin nähnyt, joissa kipulääkkeitä ei totta tosiaankaan ole saatavilla vaikka tarvetta sille todellakin olisi.

Synnytyksen jälkeen

Synnytyksen jälkeen äiti ja lapsi jäävät sairaalaan tarkkailtavaksi, ainakin yhdeksi vuorokaudeksi. Tarpeen vaatiessa äitiä ja lasta pidetään sairaalassa pidemmänkin aikaa, jotta vältytään riskeiltä. Toista se on vielä kehittyvissä maissa, joissa äiti potkaistaan mahdollisimman nopeasti ulso sairaalasta makaamasta.

Synnytyksen jälkeen neuvolakäynnit jatkuvat lastenneuvolan puolella, jossa tarkkaillaan niin äidin, lapsen ja koko perheen vointia. Lapsen kehitystä seurataan, annetaan tarvittavat rokoteet ja puututaan mahdollisiin epäkohtiin lapsen kehityksessä ja kasvussa. Ja hei, myös tämä on ilmaista koko perheelle.

Valtion tuki

Oikein mahtavaa on myös se, että valtiomme tukee raskaana olevia naisia. Kyllä, taloudellisesti. Suomalaisilla naisilla on oikeus ja tavallaan velvollisuuskin jäädä äitiyslomalle ja siitä vielä maksetaan silkkaa rahaa. Valasvatsan kanssa saa siis viettää äitiyslomaa ja ketun tultua ulos repustaan äiti saa edelleen viettää lomaa kotosalla kaikessa rauhassa pikkuisen käärön kanssa. Siihen kun vielä lisätään isin lomailut päälle, niin voiko mahtavammin enää suomalaisia kohdella.

Toisinaan allekirjoittanut tuntee lievää pistoa sydämessään siitä, että on hoitanut erästäkin synnyttämään tullutta opettajatarta, joka kertoi vielä edellisenä päivänä olleensa töissä. Ja perin uskottavasti kertoi myös, että aikoo seuraavana päivänä takaisin töihin, jos lapsi ei tahdo tulla ulos samana päivänä. Jokseenkin sydäntä raastoi tässä vaiheessa ajatella, miten opettajatar on rakastamassaan työssä kovien supistusten kanssa, muttei voi olotilaansa lapsille näyttää. Suoraan töistä synnyttämään ja synnyttämästä töihin kuulostaa melko rajulta, mutta näin se vaan toisissa maissa edelleen menee.

TukiverkkoÄiti

usein suomalaisilla äideillä on myös olemassa hyvä tukiverkko, jonka avulla vauva-arjesta selviää hyvin ja suurimmaksi osaksi myös suomalaiset miehet ovat kiinnostuneita vauvan hoidosta. Aina ei näin kuitenkaan ole ja silloinkin meillä on saatavilla valtion kautta apua vauva-arkeen. Toista se on jälleen kehittyvissä maissa. Jos sinulla ei ole tukiverkkoa, niin sinulla ei sitä sitten ole. Olet koko kylän hylkiö ja saat pärjätä omillasi. Puhumattakaan siitä, mitä lapsen elämä moisessa yhteisössä tulee olemaan. Viattoman pienen ihmisen elämä on jo alkumetreilla runneltu, vaikkei hän siitä itse mitään ymmärräkään.

Laajaan tukiverkkoon voidaan myös periaatteessa laskea useat äitiysvaatteita myyvät verkkokaupat, joiden valikoimat ovat Suomessa aivan maailman huippuluokkaa. Näistä suomalaiset äidit löytävätkin helposti ja edullisesti itselleen sekä vauvoilleen parhaat hoitolaukut, äitiysvaatteet ja muut tarvikkeet.

Lopputulema on siis se, että meillä suomalaisilla on todella hyvät oltavat. Olimme sitten äitejä tai emme, niin kyllä vanha sananlasku paikkansa pitää. On lottovoitto syntyä Suomeen.

Miksi suomessa kalastetaan niin paljon?

Miksi suomessa kalastetaan niin paljon?

Suomessa kalastus merkitsee ihmisille paljon erilaisia asioita, toiselle se on rentoutumista ja hauskanpitoa, kun toiset tekevät sitä omana harrastuksenaan ja kilpailee. Suomessa kalastetaan todella paljon, ja lähes jokainen suomalainen on joskus elämässään kalastanut. Mutta miksi suomessa kalastetaan niin paljon, siihen on muutama hyvä syy.

Halpaa, ja osittain ilmaista

Suomessa kalastus on melko halpaa, ja osittain se on jopa ilmaista. Esimerkiksi onkiminen mato ongella ja pilkkiminen on aivan ilmaista kenelle vain, eikä niihin tarvita minkäänlaisia lupia. Kun taas viehekalastukseen tarvitaan viehekalastus lupa ja tarvitsee maksaa vuosittainen kalastonhoito maksu. Hinnat vaihtelevat, mutta ne on nähtävillä netissä esimerkiksi kalastusluvat.net: issä. Alle 18-vuotiaille kalastus on aina ilmaista, mutta joissain kalastusmuodoissa 18-vuotiaankin on hankittava tietyt luvat, tiettyyn kalastusluvat. Vasta kun henkilö täyttää 18-vuotta, pitää tietyistä kalastusmuodoista maksaa tietty summa, että sitä saa harrastaa, sakon uhalla.

Rauhallista

Suomessa järvellä olo on todella rauhallista ja rauhoittavaa, lähes joka ikiselle ihmiselle. Suomalaiset nauttivat tunnetusti hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta, ja järven keskellä onkiminen mahdollistaa sen suomalaisille. Toisinkuin joissakin maissa, suomen järvet ovat rauhallisia, sillä suomessa ei ole koko aikaa joku muu päristelemässä moottoriveneellä tai muulla vastaavalla vierestä, onneksi. Järvellä olo, ja hiljaisuus purkaa stressiä, jota suomalaisilla tunnetusti on paljon.

Suomessa syödään kalaa

Lohi
Onnekas kalamies voi saada lohen muualtakin kuin kala-altaasta

Suomessa syödään paljon kalaa, siksi kalastuskin on niin yleistä ja suosittua. Mikä onkaan parempaa kun pyydystää itse kalasta, ja saa valmistaa aterian alusta loppuun aivan itse. Jos tämä ei välttämättä ole aikuiselle niin hieno kokemus, niin pienille lapsille se ainakin on. Mitä tuoreempaa kala on, sitä parempaa se on.

Koko perheen toimintaa

Suomalaisille tärkeintä on miltei aina oman perheensä kanssa yhteisen ajan viettäminen. Kalastaminen on monelle paras tapa viettää lasten ja kumppaniensa kanssa mukavaa ja rauhallista yhteistä aikaa. Lapset usein tykkäävät istua veneessä ja tutkia uusia asioita. Kalastaminen on usein lapsista jännittävää, uutta ja hauskaa, ja lapsetkin saavat siitä paljon aktiviteettia. Lapset jaksavat usein keskittyä todella paljon kalastukseen, ja tämä taas antaa vanhemmille pienen rentoutumis ajan.

Urheilua

Suomessa kalastus on myös hyvin suosittu urheilu laji. Urheilukalastuksessa mennään kalastamaan järvelle kalaa, virkistysmielessä. Urheilukalastukseen kuuluu myös tunnettu termi, ”catch and release”, jolloin saalis pyydystetään, ja päästetään takaisin veteen, mahdollisimman vahingoittumattomana. Osa urheilukalastajista kuitenkin pitää itsellään edes osan saalista, ellei kokonaankin, ja käyttää sen ruokaansa.

Eri kalastuslajit Suomessa

Suomessa harrastetaan useaa eri kalastustyyliä, varsin aktiivisesti. Perinteinen onginta on varsinkin mökkiläisten suosima helppo kalastuskeino. Virvelikalastusta löytyy paljon, ja monet virvelikalastajat vannovat yleensä jonkun tietyn tyylin nimeen. On jigaajia, uistelijoita, lipanheittäjiä ja ties mitä kaikkea. Koskille mentäessä voit nähdä perhokalastuksen harrastajan, jolle kalastus on enemmänkin elämä kuin harrastus. Ja viime vuosina myös Suomeen on rantautunut harppuunakalastuksen trendi. Varsinkin sukellusta harrastaneet tykkäävät harrastaa tätä hieman ”alkukantaisempaa kalastusmuotoa”.

Virvelikalastus
Virvelikalastus on suosittua Suomessa

Ammattikalastusta

Jotkin suomalaiset kalastavat ammatikseen, ja kalastajat jakautuvat kolmeen eri ryhmään jotka ovat rannikkokalastajat, sisävesikalastajat ja avomerikalastajat. Ammattikalastajia ei ole suomessa enään paljoa, mutta jotkut silti vielä tekevät sitä elannokseen. Ammattikalastajien määrä on laskenut jopa 70% vuodesta 1980. Ammattikalastajat kalastavat kalaa elinkeinokseen, ja myymät kalaa esimerkiksi toreilla ja kojuissa. Ammattikalastusta tehdään useimmin troolauksena, verkkokalastuksena ja siimakalastuksena.

Maamme parhaat verkkokaupat

Suomen verkkokauppataso voisi olla maailman parhammistoa, mutta jostakin syystä se tökkii. Mikä siis syynä? Kaikessa yksinkertaisuudessaan yksi iso syy on se, että me suomalaiset olemme liian perfektionistejä. Haluamme, että verkkokauppamme näyttävät täydellisiltä, ja taas toisaalta, Nokian menestys on vaikuttanut siihen, että käytämme vielä vanhoja järjestelmiä, niitä Nokian aikaisia järjestelmiä, eikä niitä ole kehitetty. Kuulostaa hassulta, että menestys voi kääntyä näin nurinkuriseksi.

Suomen luonto
Suomesta löytyy kauniin luonnon lisäksy myös bisnesosaamista

Suomessa on paljon osaamista, mutta liikaa viilataan nettisivujen yksityiskohtaisuutta, eikä sitä, miten saadaan lisää myyntiä. Myös rahoitus on monille ongelma, ja sen takia ei uskalleta satsata kasvuun tarpeeksi. Toinen erittäin iso suomalaistne dilemma on se, että kaikki halutaan tehdä itse. Naapurin kateus näkyy, ja kaverille ei haluta tehdä isoa tilipussia, ostamalla kaverilta palveluita. Etenkin pienyrittäjien joukossa tätä näkee paljon, kun taas isommissa yrityksissä, jo menestyneissä verkkokaupossa, ei ole mitään ongelmaa laittaa rahaa kunnon palveluun – kun rahaa ollaan saatu, se halutaan myös laittaa kiertämään. Jos pienyrittäjät käyttäisivät enemmän rahaa jo aikaisemmassa vaiheessa, olisi kasvu taatusti myös nopeampaa.

Verkkokaupoissa on kuitenkin monia valopilkkuja Suomessa, ja verkkokauppa alana kasvaa täällä kokoajan. Suomessa ollaan ikäänkuin vasta harjoiteltu tätä toimintaa, ja toivon mukaan se saadaan räjähtämään oikein kunnolla jossakin vaiheessa. Sillä kun se räjähtää, niin se on sitten hieman isompi paukku.

Muutamia jo menestyviä suomalaisia verkkokauppoja ovat verkkokauppa -niminen verkkokauppa, ja varusteleka – niminen verkkoauppa. Ensiksi mainittu on saanut asiakkaat puolelleen ainakin isolla valikoimalla, ja hintakilpailulla. Toiseksi mainittu on saavuttanut yleisönsä facebookin kautta erittäin nasevalla mainonnalla, johon on kulutettu paljon rahaa -se onkin kannattanut.

Yksi nouseva verkkokauppa Suomessa on samaskoru.fi. Nämä nuoret miehet korukaupan takana tietävät selkeästi mitä tekevät, ja halua löytyy laajentaa kauppaa vaikka kuinka suureksi. He tekevät kuitenkin kasvua hallitusti, samalla testaillen, että kaikki palikat ovat varmasti kohdillaan. Toki meiltä löytyy muita hienoja ja isoja korukauppa -ketjuja, mutta niiden takana on pääsääntöisesti ulkomaalaiset pääomasijoittajat ja – sijoitusfirmat, joten niitä en laske tähän artikkeliin mukaan, sillä tarkoitus on miettiä suomalaista verkkokauppaa, ei suomenkieleksi käännettyä, ulkomaalaisomistuksessa olevaa verkkokauppaa.

Parhaat verkkokaupat tekevät sitä jo mainittua testausta paljon. Niin tekevät myös muut yritykset, jotka haluavat saavuttaa parhaan potentiaalinsa. Oikea kohderyhmä on löydettävä, eikä se aina ole itsestäänselvyys. Iso koruvalmistaja ja korukauppa, nimeltä Tiffany ́s, teki pitkään facebook – markkinointia, siinä kuitenkaan onnistumatta – tällä tarkoitetaan siis lähinnä sitä, etteivät he edes itse olleet siihen tyytyväisiä, eikävät he saavuttaneet niin isoa kohderyhmää kuin olisivat halunneet. Tiffany ́s löysi kuitenkin oikean kanavan Twitter – palvelusta, ja oikeantyyliset päivitykset tavoittivat katsojat lopulta nopeastikin. Harmi kun tämä kyseinen kauppa ei tuo verovaroja Suomeen.

Samaskoru
Samaskoru

Miksi korut ylitpäätään kannattaa ostaa Suomesta, no, siihen on monta syytä. Kuitenkin esim. mainittu samaskoru.fi ostavat laadukkaita koruja, ja myyvät niitä kohtuulliseen hintaan. Monet ketjut ostavat sitä halpaa kiinalaista tavaraa, ja niitä koruja ei moni edes voi

käyttää sillä vaikka koru olisi nikkelivapaa, saa koruista monesti oireita. Kun ostat aidosti suomalaisesta verkkokaupasta, voit helposti olla yhteydessä verkkokaupan asiakaspalveluun, ja kysyä tarvittavat kysymyset. Suomalaisissa on paljon hyvää, ja etenkin kaupankäynti Suomessa on rehellistä. Vaikka taloustilanne on heikko tällä hetkellä, ja yrittäjät puskevat pitkää päivää, ovat suomalaiset perinpohjimmiltaan rehtiä kansaa, ja se on meidän iso valtti myös maailmalla.
Yleisesti ottaen Suomesta saa laadukkaita koruja, ja monesti ne ovat simppeleitä. Simppeliys kertoo kuitenkin meidän luonteestamme – toki pientä yksityiskohtaa voi koruissa olla, mutta suomalainen valitsee yleensä korun, joka on kestävä, ja jota voi helposti yhdistellä usean eri vaatteen kanssa. Jos ostat kalliimpia koruja, kuten aitoja timanttikoruja, voit olla varma siitä, että timantit varmasti ovat aitoja – ulkomailla sinua huiputetaan helpommin. Korut ovat muutenkin sellainen tuote, jossa hinnoissa ei ole mitään suuren suurta eroa verrattuna eri maihin – myös Suomesta saa koruja edullisesta kalliiseen, ja valikoimaa löytyy, etenkin verkkokaupoissa.

Onko Suomi vielä turvallinen maa?

Suomen turvallisuus ja sen ylläpitäminen on kuohunut pinnalla jo pidemmän aikaa. Kuohunta johtuu suurimmaksi osaksi varmasti maahanmuuttajista, ja heidän aivan erilaisesta kulttuuristaan sekä yhtäkkisestä maahanmuuttaja virrasta. Maahanmuuton rinnalla on kasvanut kaksi ääripäätä jotka ovat rasismi ja suvaitsevaisuus. Rasismi aiheuttaa sen että suuri osa Suomalaisista eivät edes halua yrittää ottaa maahanmuuttoa hyvänä asiana, vaan haluavat että kaikki ulkomaalaiset lähtevät pois ja omat valmiina käyttämään siihen minkalaisia keinoja tahansa. Tietenkin rasismiin sekoitetaan heti pienikin maahanmuuttopolitiikkaan liittyvä kritiikki, joka ei rasismia ole. Toinen niin kutsuttu ääripää on suvaitsevaisuus, joka on niin sanotusti sokeaa. Suvaitsevaiset ihmiset näkevät pienimmänkin kritiikin tai lauseen rasismina. Sillä välin kun nämä kaksi ääripäätä taistelevat keskenään, ei itse maahanmuuttoon ole aikaa enään keskittyä, eikä sitä pystytä siten myöskään korjaamaan. Kun itse Suomalaiset taistelevat keskenään, ei se kamalan turvallista ole.

Paljon ihmisiä
Joukkoon mahtuu aina monenlaisia ihmisiä

Jotta tälläiset asiat saataisiin korjattua, olisi kaikkien hyvä avata mieltänsä hieman enemmän. Niin rasistien, suvakkien, maahanmuutto kriittisten ja kaikkien siltä väliltä. En usko, että Suomessa esiintyy aivan raakaa rasismia aivan kauheasti, suurin osa tästä haukkumisesta ja syrjinnästä saattaa tapahtua vain sen takia että jotkut pelkäävät. He pelkäävät heidän kulttuuriaan ja tapojaan sekä rikoksia. Tämä pelko olisi jokaisen hyvä tiedostaa sisällään, ja miettiä mikä siihen voisi auttaa, esimerkiksi on olemassa kulttuuri iltoja, joihin kokoontuu sekä maahanmuuttajia että Suomalaisia valvotusti, ja he pääsevät hieman tutustumaan toisiinsa turvallisesti. Täysi rasismihan on itsessään täysin typerää, miksi vihata toista uskonnon tai ihonvärin perusteella?
Suvaitsevaiset ihmiset taas ajattelevat että maahanmuuttajilla saisi olla etuoikeuksia ja sulkevat niin sanotusti silmänsä kaikelta rikollisuudelta ja faktoilta joita heille kerrotaan kun yritetään väitellä että maahanmuuttoon on saatava muutosta. Vaikka kuulut johonkin ääripäähän, voit myös avartaa mieltäsi juuri niistä omista mielipiteistäsi ja miettiä asioita uudelta kantilta. Vaikka maahanmuuttopolitiikka huolestuttaa sinua, tai pelottaa, se ei tee sinusta rasistia, se tekee sinusta ihmisen.

Yksi tapa varmistaa yhteiselo ja riittävä ymmärrys on lisää ohjeistusta ja esimerkiksi yleisten kylttien, kuten yksityisalue-kyltti, määrää niin kaupungeilla kuin syrjäkylillä. Kylttien symbolit ovat melko yksiselitteisiä, joten vaikkei ihminen, joka näkee niitä, puhuisi samaa kieltä, voi kyltin kuvasta päätellä hyvin paljon. Tämä voisi vähentää väärinymmärryksiä.
Suomalaiset ovat myös menettäneet suurimmaksi osaksi uskonsa poliisiin sekä hallitukseen. Tämä kertoo siitä onko Suomi enään niin turvallinen maa jossa voi kääntyä poliisiin vaaran tullessa. Suomalaiset ovat erittäin tyytymättömiä hallituksen toimintaan ja päätöksiin. Suomalaiset kokevat myös että hallitukseen valitut henkilöt ovat valehdelleet heille suuresti, esimerkiksi koulutusten tukien leikkaamisessa. Tälläiset asiat syövät Suomen turvallisuutta paljon, ja on todella huono asia jos Suomalaiset eivät koe että saisivat apua tarpeeksi ajoissa. Poliisin toimia myös kritisoidaan paljon Suomessa, sillä suomalaiset kokevat poliisien toimet joskus todella vääriksi ja että poliisit käyttäisivät valtaansa väärin.

 

Toimeentulo
Toimeentuloasiat mietityttävät monia (c) verkkouutiset

Samoin suomalaisia on huolettanut pidemmän aikaa suomen sosiaalitoimi, ja on ollut keskustelua että tarkoitetaanko se oikeasti lapsen hyväksi vai onko se vain voittoa tavoittelevaa yritystoimintaa. Tietenkin on aina olemassa ihmisiä, jotka kritisoivat asioita liiankin jyrkästi, vaikkei todisteita edes olisi, mutta todella moni suomalainen on sitä mieltä että sosiaalitoimi on pelkästään rahallista toimintaa, eikä uskalla enään siihen turvautua koska pelkäävät menettävänsä lapsensa kokonaan, eivätkä saa apua. On olemassa paljon tarinoita sosiaalitoimen erilaisista jopa kamalista teoista, mutta sen päättää jokainen että ovatko tarinat aina totta.

Suomalainen desing on maailmankuulua

Suomalaiset usein uskovat olevansa näkymättömiä maailman kartalla, mutta suomalainen desing on oikeasti todella suosittua ulkomailla ja sitä ei pitäisi suomalaisten väheksyä vaan olla ylpeitä siitä.
Iittala
Iittalan astiastot ja erityisesti lasiesineet ovat maailmankuuluja toimivasta, käyttökelpoisesta ja aikaa kestävästä muotoilusta, mutta myöskin niiden innovatiivisista ja rohkeista desing ratkaisuistaan. Iittala on tällä hetkellä pohjoismaiden johtava keramiikka-ja lasituotemerkki.

Iittalan logo
Tämä logo löytyy monesta suomalaisesta keittiöstä

Arabia
Arabia tunnetaan myös maailmalla ajattomista ja käytännöllisistä astiastoista ja ihanista lahjaideoista. Arabia astiastoja arvostetaan niiden käytännöllisyyden ja pinottavuuden takia. Arabia oli myös jonkin aikaa pohjoismaiden suurin posliiniastia tehdas.
Marimekko
Marimekko on suomen johtava tekstiili- ja desingvaateyritys. Marimekko tunnetaan maailmalla erityisesti värikkäästä ja kauniista unikko kuvioistaan. Yksi tunnetuimmista marimekko faneista oli maailmalla Jackie Kennedy. Marimekko on suosittu sen raikkaista väreistä ja rohkeista kuoseista. Marimekko fanitetaan myös koska tuotteet valmistetaan laadukkaasta ja kestävästä kankaasta, ja tarjolla on kaikkea, laukkuja, kankaita, vaatteita, kodintekstiilejä sekä asusteita.

Marimekko
Marimekon logo on varmasti kaikille suomalaisille tuttu

Kalevala korut
Kalevala koru suunnittelee ja valmistaa korkealaatuisia hopea-, kulta- ja pronssikoruja. Kalevala korut on suurin ja johtavin koruyritys koko pohjoismaissa. Kalevala koru myös lahjoittaa paljon rahaa kulttuuriperinnön ylläpitämiseen ja avustamiseen. Kalevala korujen desingissa on käytetty paljon inspiraatiota muinaiskorujen jäljitelmistä sekä suomen historiasta ja kulttuurista. Korut ovat suosittuja niiden yksinkertaisen kauneuden takia, eivätkä ole liian räväkkiä, vaan korostavat paljon suomalaisuutta.

Samaskoru

Suomalainen Samaskoru ei ole niinkään designiin erikoistunut vaan ennemminkin kauniiden korujen, erityisesti kaulakorujen, maahantuontiin ja erikoislaatuisten tuotteiden metsästämiseen. Erityisen laajan valikoiman johdosta tämä pitääkin nostaa näiden muiden huippumerkkien rinnalle.

Samaskoru
Samaskoru on yksi Suomen uusista nousevista koruammattilaisista

Adelta
Suomessa ja monissa länsimaissa on adelta todella suosittu. Puhutaan ettei suomesta tai suuresta osasta länsimaista löydy ketään joka ei olisi kuullut Eero Aarnion suunnittelemasta tuolista. Aarnio siis tunnetaan erityisesti hänen suunnittelemastaan pallotuolista vuonna 1963. Aarnion töitä on nähty myös paljon esimerkiksi elokuvissa, musiikkivideoissa sekä muotijulkaisuissa. Aarnion töitä on myös esillä maailmalla kuten New yorkissa ja lontoossa Victoria ja albert-museossa.
Tonfisk-desing
Tonfiks-desing on todella suosittu merkki ulkomailla. Ihmiset ovat ihastuneet puun ja keramiikan hauskaan yhdistelyyn ja tuotteet ovat kauniita silmille. Tonfisk nousi suosioon suuresti Frankfurtissa vuonna 2010 järjestetyillä Ambiente-messuilla, ja menestys on ollut sen jälkeen taattua. Tonfiskin tuotteita myydään jopa 40 eri maassa.
Aarikka
Aarikka tunnetaan niiden selkeistä ja pyöreistä linjoistaan ympäri maailmaa. Aarikan brändi on siis kansainvälisesti tuttua ja sen käsintehdyistä valikoimista löytyy niin puukoruja kuin kattaus- ja sisustusesineitä. Aarikan tuotteet valmistetaan kotimaisesti suomessa.
Saima desing
Saima desingin muotoilu perustuu Aino ja Alvar Aallon töihin ja Tapion Wirkkalan värisuunnitteluun. Saima desing tekee desing- klassikkoparkettia. Vuonna 2009 Saima Wirkkala ja Saima Raita-parketit palkittiin kansainvälisesti arvostetulla red dot design-palkinnolla. Saima Raita-parketti on muotoilija Pekka Toivasen suunnittelema.
Pinjasto Oy
Pinjasto Oy on tehnyt yhteistyösopimuksen Isossa-Britanniassa toimivan designliike Skandiumin kanssa. Tämän sopimuksen myötä suomalaiset saari-kalusteet tulevat myyntiin Lontoon keskustan Skandiumin lippulaivamyymälään. Pinjasto Oy tarjoaa valikoimassaan laadukkaita keittiöitä ja kodin muita kiinteitä kalusteita, jotka valmistetaan juuri asiakkaan toiveita ja tarpeita toteuttaen.

Suomalaiset perinneruoat

Perinneruoka on sellaista ruokaa, jonka sisältöön, valmistamiseen ja syömiseen liittyvä tapa ja osaaminen ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Suomessa näitä on myös paljon ja ne vaihtelevat eri osissa Suomea. Monia perinneruokia on tapana tehdä eri juhlapyhinä.

Alueelliset

Suomessa eri maakunnilla on omat perinneruokansa. Monia niistä syödään ympäri Suomea, mutta ne ovat kotoisin jostain maakunnasta. Kuuluisimpia eri maakuntien perinneruokia, jotka lähes kaikki suomalaiset tietävät ja ovat maistaneet, ovat karjalanpiirakka, munavoi, hernekeitto, pannukakku, lörtsy, maksalaatikko, makaronilaatikko, mustamakkara, poronkäristys ja rieska.

Karjalanpiirakka
Karjalanpiirakka on varmasti kaikille tuttu perinneruoka

Karjalanpiirakka viittaa nimenä Karjalaan siellä niitä tehtiinkin alun perin. Aluksi vuosisatojen aikana niitä paistettiin ainoastaan Itä-Suomessa. Läntiseen Suomeen ne levisivät vasta Toisen maailmansodan jälkeen. Karjalanpiirakoiden päälle laitetaan usein munavoita eli keitettyjen kananmunien ja voin sekoitusta.

Hernekeittoa on syöty jo antiikin aikaan. Se on kuitenkin myös suomalainen perinneruoka, kun se tehdään tietyllä suomalaisella tavalla eli kuivista herneistä ja sianlihasta. Hernekeiton raaka-aineet ovat halpoja, joten sitä tarjoillaan usein suurissa tapahtumissa ja usein ilmaiseksi. Suomen puolustusvoimissa sitä tarjoillaan usein juuri torstaisin, joten siksi hernekeittoa tehdään useimmiten monessa paikassa myös torstaisin. Hernekeiton jälkeen on tapana syödä pannukakkua, joka on myös suosittu perinneruoka Suomessa.

Lörtsy on umpinainen piirakka, jonka sisällä on hilloa tai lihaa. Lörtsy on alkujaan kotoisin Sortavalasta. Sieltä se siirtyi vähitellen Savonlinnaan, jossa sitä myydään edelleen torilla. Nykyään sitä myydään ympäri Suomea monissa kaupoissakin.

Maksalaatikko on nykyään Suomessa hyvin yleinen valmisruoka ja sitä tehdään harvassa kodissa enää itse. Suomessa sitä on saanut einesruokana jo 50-luvulta asti. Alun perin maksalaatikko oli pataruoka, johon saatiin laitettua metsäriistan sisäelimiä. Itä-Suomessa syntyi siitä myöhemmin lihaisampi versio. Sitten kun riisi ja rusinat yleistyivät Suomessa, ne ovat kuuluneet perinteiseen maksalaatikkoon.

Makaronilaatikko on hyvin perinteinen ja suosittu arkiruoka Suomessa. Se oli 50-luvulle asti kuitenkin juhlaruoka. Nykyään se on varsinkin lasten suosikki ruokaa. Sen kanssa tarjotaan usein ketsuppia.

Mustaamakkaraa valmistettiin ennen syksyisin teurastusten aikaan lihasta, verestä, ryyneistä ja jauhoista. Sitä syödään perinteisesti puolukkahillon kanssa. Tamperelaiset ovat ottaneet sen nimikkoruoakseen. Muuallakin Suomessa tiedetään mustastamakkarasta, mutta monikaan ei ole sitä välttämättä maistanut.

Rieskaa tehdään ympäri Suomea. Se on littana leipä, jota ei nostateta hiivalla. Rieska paistetaan perinteisesti leivinuunissa. Rieskaa tehdään ohrasta, kaurasta tai perunasta ja yleensä siihen lisätään vielä vehnäjauhoa, jotta siitä saadaan taikinamainen.

Makaroonilaatikkoa
Kaikkien rakastamaa makaroonilaatikkoa

Poronkäristys on ehkä tunnetuin lappilainen perinneruoka ja se tehdään tietysti poroista, joita laidunnetaan Lapissa. Poronkäristyksen lisukkeina käytetään perunamuusia ja puolukkahilloa. Käristykseen saadaan makua pippurista ja suolasta sekä usein käytetään myös olutta.

Eri juhlapyhät

Suomessa monia perinneruokia syödään eri juhlapyhinä. Varsinkin joulupöydässä on paljon eri perinneruokia. Myös pääsiäisenä syödään paljon perinteisiä ruokia ja Runebergin päivänä syödään Runebergin torttuja ja laskiaisena laskiaispullia.

Suomalainen jouluateria on ehkä se laajin Suomalaisten perinneruokien kokoelma. Perinteiseen suomalaiseen jouluruokapöytään kuuluvat erilaiset laatikot, joita ovat maksalaatikon lisäksi porkkana-, lanttu- ja imelletty perunalaatikko. Maksalaatikkoa lukuun ottamatta näitä syödään harvemmin muulloin kuin jouluna. Laatikoiden lisäksi joulupöydässä syödään joulukinkkua, rosollia, karjalapaistia ja eri kalaruokia kuten lipeäkalaa ja graavilohta. Jouluna syödään myös joulupipareita ja joulutorttuja.

Monen suomalaisen pääsiäispöytään kuuluvat monet perinteiset ruuat ja herkut. Lammas on yleistynyt vasta viime vuosikymmeninä, mutta mämmi on sitä oikein perinteistä suomalaista pääsiäisen perinneherkkua. Myös pääsiäismunat kuuluvat varsinkin lasten pääsiäiseen. Muita Suomalaisille perinteisiä pääsiäisen ruokia ovat olleet verimakkarat, rieskat, piiraat ja uunijuustot. Ne eivät enää ole niitä tunnetuimpia juuri pääsiäisen perinneruokia ja niitä syödään ja tehdään ympäri vuoden.

 

Kalastus ja muut maamme perinteet

Kalastusta on harjoitettu Suomessa kautta aikojen. Se on tärkeä osa suomalaisuutta. Jopa sadat tuhannet suomalaiset harrastavat kalastusta edelleen ja osa tekee sitä ammatikseen. Kalastusta voi harrastaa ympäri vuoden ja monella eri tavalla. Muita kalastukseen rinnastettavia perinteitä ovat metsästys, keräily ja muut luonnon keskellä tapahtuvat perinteet.

Kalastajia
Suomalaiset ovat olleet kalastuskansaa kautta aikojen

Kalastus ja muut vastaavat perinteet ovat liittyneet vahvasti ravinnon hankkimiseen. Kala on erittäin tärkeä rasvahappojen lähde ja nykyään on olemassa jopa koirille kalaöljyjä. Ennen nämä tarvittavat ravintoaineet tulivat ihmisille ravinnosta luonnollisesti, mikäli he asuivat yhtään lähellä järvien lähettyvillä.

Kalastus kesäisin

Kalastus on yleisempää kesällä kuin talvella. Monet kalastavat samalla kun käyvät kesämökeillään. Omalta mökkirannalta voi onkia ja heittää virvelillä. Onkiminen ei vaadi lupaa, mutta virveliä ei saa heitellä ilman kalastuslupaa oman mökkirannan ulkopuolella.

Kesäkalastusta
Kesäkalastusta

Monilla on myös vene, jolla pääsee järvelle, merelle tai joelle kalastelemaan. Kaloja voi yrittää pyydystää veneen liikkuessa uistelemalla. Nuotta on verkkomainen kalastusväline, jonka perään kalaparvi yritetään saartaa. Se lasketaan veneestä ja sitten vedetään veneeseen toivoen että sen mukana tulisi kaloja. Veneellä voi myös viedä verkon vesille. Kalaverkko on mattomainen verkko, joka levitetään vesille. Kun kalat uivat verkonsilmään ne jäävät siihen kiinni. Katiska on myös yksi kalastusväline. Se on yksi vanhimmista kalastuksessa käytetyistä pyydyksistä. Sen voi heittää rannalta veteen tai kuljettaa veneellä paikkaan, jossa kaloja liikkuu. Kun kala ui katiskan sisään, se ei osaa sieltä enää ulos.

Kalastusta harrastetaan Suomessa myös joissa ja tätä käydään tekemässä etenkin Suomen pohjoisosissa. Jokikalastuksessa käytetään joko virveliä tai perhovapaa. Perhokalastus on aika vaikeaa aloittelijalle. Saattaa vaatia useamman vuoden harjoittelun ennen kuin osaa heitellä perhoa oikein ja saa saalistakin. Perhokalastuksessa heittäminen perustuu siiman heittämiseen, jossa vavasta annetaan liike-energia siimalle ja sen avulla ohjataan perho haluttuun kohteeseen. Perhokalastus on myös kallista. Se vaatii usein kalliin luvan, että saa joessa kalastaa. Ei siis riitä pelkkä tavallinen lupa, kuten järvissä kalastamisessa. Välineet ovat myös kalliita ja ei riitä että ostaa pelkän perhovavan. Perhoa heitellään yleensä joessa, ei rannalta, joten kalastajalla täytyy olla kahluusaappaat tai – housut. Joskus on hyvä olla myös kahluukeppi mukana, jonka avulla pysyy pystyssä joessa ja pääsee liikkumaan helpommin.

Kalastus talvella

Talvellakin voi kalastaa. Tämä tapahtuu pilkkimisellä. Pilkkiä saa ilman kalastuslupaa. Pilkkiminen tapahtuu niin että kairalla porataan reikä jään läpi ja sen kautta saadaan syötti veteen. Pilkillä on usein mukana reppu, jossa on kiinni myös penkki, jossa voi istua kun pilkkii. Suomessa järjestetään myös pilkkikilpailuja, joissa voi voittaa arvokkaitakin palkintoja.

Muut perinteet

Kesän jälkeen kun kalastuskausi on lopuillaan moni suuntaa luonnon keskellä muiden perinteisten harrastusten pariin. Metsästyskausi alkaa elokuussa eri lintujen metsästyksellä. Syyskuussa alkaa monien vähän isompien eläinten metsästys ja hirvimetsästys alkaa syyskuun lopussa. Metsästyksessä on usein mukana metsästyskoira, joka auttaa saaliiden kiinnisaamisessa. Metsästys vaatii aina luvan ja siinä käytettävä asekin vaatii kantoluvan vielä erikseen.

Syksy metsästäjä
Syksy on metästyskautta

Luonnonmukaista perinnettä voi vaalia myös siten ettei pyydystä kaloja tai eläimiä. Suomen metsät ovat kesäisin ja syksyisin täynnä terveellistä ravintoa, joita kannattaa käydä keräämässä pakastimeen pitkää talvea varten. Mustikoita ja joitakin syötäviä sieniä löytyy metsistä jo kesällä. Alkusyksyllä puolukat ovat kypsiä ja loput syötävistä sienistä. Hilla kasvaa rämeillä, nevoilla ja korvissa, kalliosoistumissa ja nummilla. Ne ovat kypsiä kerättäväksi heinä-elokuussa. Karpaloita voidaan kerätä vielä talvellakin ennen lumen tuloa ja keväällä lumien sulamisen jälkeen. Metsistä voi kerätä myös kaikkea muutakin hyödyllistä esimerkiksi jäkälää ja käpyjä. Jäkälää käytettiin suurina nälkävuosina Suomessa myös ravintona. Nykyään sitä kuten käpyjä kerätään usein koristeiden tekemistä varten.

Suomalaisten Espanjan lomat

“Nyt kyllä lähdetään lomalle! Aurinkoon ja lämpöön.” Näin tuumaa tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset vuosittain. Sen minkä Kalevi Keihänen aloitti 1950­luvulla, sitä jatkavat nykyiset matkanjärjestäjät hyvällä menestyksellä. He myyvät mielikuvia loputtomasta kesästä ja huolettomasta lomasta, jota maustavat satumaisen hyvä ruoka, virkistävät juomat ja ikimuistettavat huvitukset. Sitähän ihminen lomaltaan kaipaa: pakoa arjesta. Espanja on ollut suomalaisten suosikkimaa Keihäsen ajoista lähtien. Syitä tähän on varmasti monia, mutta suotuisa ilmasto, kulttuurin monipuolisuus ja tietynlainen helppous ovat varmasti Espanjaan vetäviä tekijöitä. Helppous tarkoittaa, että pitkät perinteet turismista ja maan monipuolinen tarjonta tekevät Espanjasta varman kohteen niin matkakonkarille kuin ensimmäistä matkaansa suunnittelevallekin. Osa hurahtaa maahan niin paljon, että alkaa etsimään myytäviä Espanjalaisia asuntoja ja suunnittelemaan muuttoa sinne!

Tuttu juttu

Sanaparina termit suomalainen ja loma luovat vahvoja mielikuvia. Ensimmäisenä mieleen tulevat kliseiset vitsit matkalaukkuihin pakatuista ruisleivistä ja kahvipaketeista. Sama lomanviettäjä kuluttaa lomabudjettinsa paikallisessa suomalaisia tuotteita myyvässä kaupassa ja suomalaisen yrittäjän ravintolassa. Karaokessa Paula Koivuniemen ja Tauskin hitit raikuvat Markun laulaessa aivan kuin koto­Nilsiässä. Kuinka lomailijaa ilahduttaakaan, kun lomakohteessa saa kaikkialla palvelua omalla äidinkielellään. Loman huipennus olisi, jos Huutokauppakeisari olisi meklaroimassa suomiyhteisön hyväntekeväisyyshuutokauppaa. Kuvatunlainen lomailija toisin sanoen mielellään siirtää arkisesta kotiympäristöstään tutut elementit lomakohteeseen. Hän kenties karttaa paikallisia tapoja ja ruokia, mutta nauttii sen sijaan tutuista asioista, sillä tärkeintä on lomallaolon tuntemus.

Auringossa palanut nenä
Palaneet nenät ovat suomalaisille lomailijoille tuttu juttu

Auringossa kärähtäneen ihon ja halvan oluen takana piilottelee myös toisenlaisia lomanviettäjiä. Jos edellä kuvattu matkailija suosii lomallaan pelkästään tuttua ja turvallista, miltä kuulostaisi esimerkiksi lasketteluloma Espanjassa? Onhan meillä suomalaisilla pohjoisen upeat laskettelukeskukset, miksi kukaan lähtisi auringon ja lämmön maahan harrastamaan talvilajia? Mutta miksi ei! Esimerkiksi Sierra Nevada on Euroopan toiseksi korkein vuoristo ja tarjoaa mahdollisuuden yhdistää laskettelu­ ja rantaloman. Aktiviteettejä ja rentoa rantaelämää. Espanjaan laskettelulomalle lähtevä suomalainen saa kenties uusia kokemuksia, kuten laskettelu täydeltä taivaalta kuumana porottavan auringon säteistä nautiskellen. Kun siihen yhdistää mahdollisuuden tuttuun etelänloma­toimintaan, rannalla loikoiluun, on näiden kahden ääripään yhdistäminen taatusti ainutlaatuinen kokemus. Tällaisia matkailijoita meistä varmasti suurin osa on. Haluamme lomamatkaltamme uusia elämyksiä, mutta tutut elementit tuovat turvallisuutta. Näin ollen vieraan kielen kuuleminen ei nosta karvoja pystyyn ja paikallisten herkkujen maistelu kuuluu itsestäänselvänä osana lomaan. Toisaalta turvaa tuo kuitenkin esimerkiksi suomenkielinen matkaopas tai mikä tahansa kotoista oloa viestivä asia.

Espanjan hiekkarannat
Kauniit rannat vetävät Espanjaan

Myös erilaisia lomailijoita löytyy

Entäpä massaturistin vastakohta, kutsuisiko häntä vaikkapa seikkailijaksi. Minne hän suuntaa Espanjassa, turismista merkittävän osan tuloistaan saavassa maassa? Voisin väittää, että minne vain, sillä rakennettuja lomaparatiiseja lukuunottamatta kaikkialta löytyy turismilta säästyneitä paikkoja. Seikkailija nimittäin pyrkii välttämään kaikkea ennestään tuttua ja hakeutuu matkoillaan paikallisten joukkoon. Mutta väitänpä myös, että todellinen seikkailija löytää oman lomaparatiisinsa vaikka sieltä massaturistien kansoittamasta lomakeskuksesta, sillä hänelle tärkeintä on olla matkalla, uusissa paikoissa, erilaisessa kulttuurissa ­ oli se sitten todellista tai rakennettua. Seikkalija sopeutuu kaikkialle, pitää silmät auki ja imee kokemuksistaan itseensä parhaat palat.

Erilaisille matkailijatyypeille Espanja ilmentyy lukemattomin eri tavoin. Jokaiselle yksittäiselle matkustajalle Espanja ilmentyy omalla persoonallisella tavallaan. Jokaisella on oma henkilökohtainen syynsä lähteä matkaan ja kun siihen lisää kunkin odotukset ja toiveet matkaltaan, on tyypillistä turistia hankala määritellä. Alussa puhuin matkanjärjestäjien myymistä mielikuvista, jotka pyrkivät suurten massojen liikuttamiseen. Kun tarkoituksena on myydä paljon matkoja, on tarjolla oltava mielikuva, joka puhuttelee suurinta osaa kohderyhmästä. Suomalaiselle lomailijalle Espanja kuvataan loputtoman auringonpaisteen maana ja sitä se toki onkin, mutta mieluusti näkisin sen myös moniulotteisemmin ja houkuttelisin matkailijoita löytämään maasta uusiakin puolia. Haluaisin heittää massaturistiin liittyvät vitsikkäät ruisleipä­mielikuvat jo pois ja nähdä suomalaisen lomailijan ennakkoluulottomana tutkimusmatkailijana, joka uskaltaa vaikka poiketa vaihteeksi sivukadun kuppilaan. Pienin askelin, mutta uteliaalla mielellä voi Nilsiän Markkukin löytää uusia puolia omasta tutusta lomaparatiisistaan.

Scroll To Top