St John’s of Flattingtown

Kalastus ja muut maamme perinteet

Kalastusta on harjoitettu Suomessa kautta aikojen. Se on tärkeä osa suomalaisuutta. Jopa sadat tuhannet suomalaiset harrastavat kalastusta edelleen ja osa tekee sitä ammatikseen. Kalastusta voi harrastaa ympäri vuoden ja monella eri tavalla. Muita kalastukseen rinnastettavia perinteitä ovat metsästys, keräily ja muut luonnon keskellä tapahtuvat perinteet.

Kalastajia
Suomalaiset ovat olleet kalastuskansaa kautta aikojen

Kalastus ja muut vastaavat perinteet ovat liittyneet vahvasti ravinnon hankkimiseen. Kala on erittäin tärkeä rasvahappojen lähde ja nykyään on olemassa jopa koirille kalaöljyjä. Ennen nämä tarvittavat ravintoaineet tulivat ihmisille ravinnosta luonnollisesti, mikäli he asuivat yhtään lähellä järvien lähettyvillä.

Kalastus kesäisin

Kalastus on yleisempää kesällä kuin talvella. Monet kalastavat samalla kun käyvät kesämökeillään. Omalta mökkirannalta voi onkia ja heittää virvelillä. Onkiminen ei vaadi lupaa, mutta virveliä ei saa heitellä ilman kalastuslupaa oman mökkirannan ulkopuolella.

Kesäkalastusta
Kesäkalastusta

Monilla on myös vene, jolla pääsee järvelle, merelle tai joelle kalastelemaan. Kaloja voi yrittää pyydystää veneen liikkuessa uistelemalla. Nuotta on verkkomainen kalastusväline, jonka perään kalaparvi yritetään saartaa. Se lasketaan veneestä ja sitten vedetään veneeseen toivoen että sen mukana tulisi kaloja. Veneellä voi myös viedä verkon vesille. Kalaverkko on mattomainen verkko, joka levitetään vesille. Kun kalat uivat verkonsilmään ne jäävät siihen kiinni. Katiska on myös yksi kalastusväline. Se on yksi vanhimmista kalastuksessa käytetyistä pyydyksistä. Sen voi heittää rannalta veteen tai kuljettaa veneellä paikkaan, jossa kaloja liikkuu. Kun kala ui katiskan sisään, se ei osaa sieltä enää ulos.

Kalastusta harrastetaan Suomessa myös joissa ja tätä käydään tekemässä etenkin Suomen pohjoisosissa. Jokikalastuksessa käytetään joko virveliä tai perhovapaa. Perhokalastus on aika vaikeaa aloittelijalle. Saattaa vaatia useamman vuoden harjoittelun ennen kuin osaa heitellä perhoa oikein ja saa saalistakin. Perhokalastuksessa heittäminen perustuu siiman heittämiseen, jossa vavasta annetaan liike-energia siimalle ja sen avulla ohjataan perho haluttuun kohteeseen. Perhokalastus on myös kallista. Se vaatii usein kalliin luvan, että saa joessa kalastaa. Ei siis riitä pelkkä tavallinen lupa, kuten järvissä kalastamisessa. Välineet ovat myös kalliita ja ei riitä että ostaa pelkän perhovavan. Perhoa heitellään yleensä joessa, ei rannalta, joten kalastajalla täytyy olla kahluusaappaat tai – housut. Joskus on hyvä olla myös kahluukeppi mukana, jonka avulla pysyy pystyssä joessa ja pääsee liikkumaan helpommin.

Kalastus talvella

Talvellakin voi kalastaa. Tämä tapahtuu pilkkimisellä. Pilkkiä saa ilman kalastuslupaa. Pilkkiminen tapahtuu niin että kairalla porataan reikä jään läpi ja sen kautta saadaan syötti veteen. Pilkillä on usein mukana reppu, jossa on kiinni myös penkki, jossa voi istua kun pilkkii. Suomessa järjestetään myös pilkkikilpailuja, joissa voi voittaa arvokkaitakin palkintoja.

Muut perinteet

Kesän jälkeen kun kalastuskausi on lopuillaan moni suuntaa luonnon keskellä muiden perinteisten harrastusten pariin. Metsästyskausi alkaa elokuussa eri lintujen metsästyksellä. Syyskuussa alkaa monien vähän isompien eläinten metsästys ja hirvimetsästys alkaa syyskuun lopussa. Metsästyksessä on usein mukana metsästyskoira, joka auttaa saaliiden kiinnisaamisessa. Metsästys vaatii aina luvan ja siinä käytettävä asekin vaatii kantoluvan vielä erikseen.

Syksy metsästäjä
Syksy on metästyskautta

Luonnonmukaista perinnettä voi vaalia myös siten ettei pyydystä kaloja tai eläimiä. Suomen metsät ovat kesäisin ja syksyisin täynnä terveellistä ravintoa, joita kannattaa käydä keräämässä pakastimeen pitkää talvea varten. Mustikoita ja joitakin syötäviä sieniä löytyy metsistä jo kesällä. Alkusyksyllä puolukat ovat kypsiä ja loput syötävistä sienistä. Hilla kasvaa rämeillä, nevoilla ja korvissa, kalliosoistumissa ja nummilla. Ne ovat kypsiä kerättäväksi heinä-elokuussa. Karpaloita voidaan kerätä vielä talvellakin ennen lumen tuloa ja keväällä lumien sulamisen jälkeen. Metsistä voi kerätä myös kaikkea muutakin hyödyllistä esimerkiksi jäkälää ja käpyjä. Jäkälää käytettiin suurina nälkävuosina Suomessa myös ravintona. Nykyään sitä kuten käpyjä kerätään usein koristeiden tekemistä varten.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll To Top