St John’s of Flattingtown

Kalastus ja muut maamme perinteet

Kalastusta on harjoitettu Suomessa kautta aikojen. Se on tärkeä osa suomalaisuutta. Jopa sadat tuhannet suomalaiset harrastavat kalastusta edelleen ja osa tekee sitä ammatikseen. Kalastusta voi harrastaa ympäri vuoden ja monella eri tavalla. Muita kalastukseen rinnastettavia perinteitä ovat metsästys, keräily ja muut luonnon keskellä tapahtuvat perinteet.

Kalastajia
Suomalaiset ovat olleet kalastuskansaa kautta aikojen

Kalastus ja muut vastaavat perinteet ovat liittyneet vahvasti ravinnon hankkimiseen. Kala on erittäin tärkeä rasvahappojen lähde ja nykyään on olemassa jopa koirille kalaöljyjä. Ennen nämä tarvittavat ravintoaineet tulivat ihmisille ravinnosta luonnollisesti, mikäli he asuivat yhtään lähellä järvien lähettyvillä.

Kalastus kesäisin

Kalastus on yleisempää kesällä kuin talvella. Monet kalastavat samalla kun käyvät kesämökeillään. Omalta mökkirannalta voi onkia ja heittää virvelillä. Onkiminen ei vaadi lupaa, mutta virveliä ei saa heitellä ilman kalastuslupaa oman mökkirannan ulkopuolella.

Kesäkalastusta
Kesäkalastusta

Monilla on myös vene, jolla pääsee järvelle, merelle tai joelle kalastelemaan. Kaloja voi yrittää pyydystää veneen liikkuessa uistelemalla. Nuotta on verkkomainen kalastusväline, jonka perään kalaparvi yritetään saartaa. Se lasketaan veneestä ja sitten vedetään veneeseen toivoen että sen mukana tulisi kaloja. Veneellä voi myös viedä verkon vesille. Kalaverkko on mattomainen verkko, joka levitetään vesille. Kun kalat uivat verkonsilmään ne jäävät siihen kiinni. Katiska on myös yksi kalastusväline. Se on yksi vanhimmista kalastuksessa käytetyistä pyydyksistä. Sen voi heittää rannalta veteen tai kuljettaa veneellä paikkaan, jossa kaloja liikkuu. Kun kala ui katiskan sisään, se ei osaa sieltä enää ulos.

Kalastusta harrastetaan Suomessa myös joissa ja tätä käydään tekemässä etenkin Suomen pohjoisosissa. Jokikalastuksessa käytetään joko virveliä tai perhovapaa. Perhokalastus on aika vaikeaa aloittelijalle. Saattaa vaatia useamman vuoden harjoittelun ennen kuin osaa heitellä perhoa oikein ja saa saalistakin. Perhokalastuksessa heittäminen perustuu siiman heittämiseen, jossa vavasta annetaan liike-energia siimalle ja sen avulla ohjataan perho haluttuun kohteeseen. Perhokalastus on myös kallista. Se vaatii usein kalliin luvan, että saa joessa kalastaa. Ei siis riitä pelkkä tavallinen lupa, kuten järvissä kalastamisessa. Välineet ovat myös kalliita ja ei riitä että ostaa pelkän perhovavan. Perhoa heitellään yleensä joessa, ei rannalta, joten kalastajalla täytyy olla kahluusaappaat tai – housut. Joskus on hyvä olla myös kahluukeppi mukana, jonka avulla pysyy pystyssä joessa ja pääsee liikkumaan helpommin.

Kalastus talvella

Talvellakin voi kalastaa. Tämä tapahtuu pilkkimisellä. Pilkkiä saa ilman kalastuslupaa. Pilkkiminen tapahtuu niin että kairalla porataan reikä jään läpi ja sen kautta saadaan syötti veteen. Pilkillä on usein mukana reppu, jossa on kiinni myös penkki, jossa voi istua kun pilkkii. Suomessa järjestetään myös pilkkikilpailuja, joissa voi voittaa arvokkaitakin palkintoja.

Muut perinteet

Kesän jälkeen kun kalastuskausi on lopuillaan moni suuntaa luonnon keskellä muiden perinteisten harrastusten pariin. Metsästyskausi alkaa elokuussa eri lintujen metsästyksellä. Syyskuussa alkaa monien vähän isompien eläinten metsästys ja hirvimetsästys alkaa syyskuun lopussa. Metsästyksessä on usein mukana metsästyskoira, joka auttaa saaliiden kiinnisaamisessa. Metsästys vaatii aina luvan ja siinä käytettävä asekin vaatii kantoluvan vielä erikseen.

Syksy metsästäjä
Syksy on metästyskautta

Luonnonmukaista perinnettä voi vaalia myös siten ettei pyydystä kaloja tai eläimiä. Suomen metsät ovat kesäisin ja syksyisin täynnä terveellistä ravintoa, joita kannattaa käydä keräämässä pakastimeen pitkää talvea varten. Mustikoita ja joitakin syötäviä sieniä löytyy metsistä jo kesällä. Alkusyksyllä puolukat ovat kypsiä ja loput syötävistä sienistä. Hilla kasvaa rämeillä, nevoilla ja korvissa, kalliosoistumissa ja nummilla. Ne ovat kypsiä kerättäväksi heinä-elokuussa. Karpaloita voidaan kerätä vielä talvellakin ennen lumen tuloa ja keväällä lumien sulamisen jälkeen. Metsistä voi kerätä myös kaikkea muutakin hyödyllistä esimerkiksi jäkälää ja käpyjä. Jäkälää käytettiin suurina nälkävuosina Suomessa myös ravintona. Nykyään sitä kuten käpyjä kerätään usein koristeiden tekemistä varten.

Suomalaisten Espanjan lomat

“Nyt kyllä lähdetään lomalle! Aurinkoon ja lämpöön.” Näin tuumaa tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset vuosittain. Sen minkä Kalevi Keihänen aloitti 1950­luvulla, sitä jatkavat nykyiset matkanjärjestäjät hyvällä menestyksellä. He myyvät mielikuvia loputtomasta kesästä ja huolettomasta lomasta, jota maustavat satumaisen hyvä ruoka, virkistävät juomat ja ikimuistettavat huvitukset. Sitähän ihminen lomaltaan kaipaa: pakoa arjesta. Espanja on ollut suomalaisten suosikkimaa Keihäsen ajoista lähtien. Syitä tähän on varmasti monia, mutta suotuisa ilmasto, kulttuurin monipuolisuus ja tietynlainen helppous ovat varmasti Espanjaan vetäviä tekijöitä. Helppous tarkoittaa, että pitkät perinteet turismista ja maan monipuolinen tarjonta tekevät Espanjasta varman kohteen niin matkakonkarille kuin ensimmäistä matkaansa suunnittelevallekin. Osa hurahtaa maahan niin paljon, että alkaa etsimään myytäviä Espanjalaisia asuntoja ja suunnittelemaan muuttoa sinne!

Tuttu juttu

Sanaparina termit suomalainen ja loma luovat vahvoja mielikuvia. Ensimmäisenä mieleen tulevat kliseiset vitsit matkalaukkuihin pakatuista ruisleivistä ja kahvipaketeista. Sama lomanviettäjä kuluttaa lomabudjettinsa paikallisessa suomalaisia tuotteita myyvässä kaupassa ja suomalaisen yrittäjän ravintolassa. Karaokessa Paula Koivuniemen ja Tauskin hitit raikuvat Markun laulaessa aivan kuin koto­Nilsiässä. Kuinka lomailijaa ilahduttaakaan, kun lomakohteessa saa kaikkialla palvelua omalla äidinkielellään. Loman huipennus olisi, jos Huutokauppakeisari olisi meklaroimassa suomiyhteisön hyväntekeväisyyshuutokauppaa. Kuvatunlainen lomailija toisin sanoen mielellään siirtää arkisesta kotiympäristöstään tutut elementit lomakohteeseen. Hän kenties karttaa paikallisia tapoja ja ruokia, mutta nauttii sen sijaan tutuista asioista, sillä tärkeintä on lomallaolon tuntemus.

Auringossa palanut nenä
Palaneet nenät ovat suomalaisille lomailijoille tuttu juttu

Auringossa kärähtäneen ihon ja halvan oluen takana piilottelee myös toisenlaisia lomanviettäjiä. Jos edellä kuvattu matkailija suosii lomallaan pelkästään tuttua ja turvallista, miltä kuulostaisi esimerkiksi lasketteluloma Espanjassa? Onhan meillä suomalaisilla pohjoisen upeat laskettelukeskukset, miksi kukaan lähtisi auringon ja lämmön maahan harrastamaan talvilajia? Mutta miksi ei! Esimerkiksi Sierra Nevada on Euroopan toiseksi korkein vuoristo ja tarjoaa mahdollisuuden yhdistää laskettelu­ ja rantaloman. Aktiviteettejä ja rentoa rantaelämää. Espanjaan laskettelulomalle lähtevä suomalainen saa kenties uusia kokemuksia, kuten laskettelu täydeltä taivaalta kuumana porottavan auringon säteistä nautiskellen. Kun siihen yhdistää mahdollisuuden tuttuun etelänloma­toimintaan, rannalla loikoiluun, on näiden kahden ääripään yhdistäminen taatusti ainutlaatuinen kokemus. Tällaisia matkailijoita meistä varmasti suurin osa on. Haluamme lomamatkaltamme uusia elämyksiä, mutta tutut elementit tuovat turvallisuutta. Näin ollen vieraan kielen kuuleminen ei nosta karvoja pystyyn ja paikallisten herkkujen maistelu kuuluu itsestäänselvänä osana lomaan. Toisaalta turvaa tuo kuitenkin esimerkiksi suomenkielinen matkaopas tai mikä tahansa kotoista oloa viestivä asia.

Espanjan hiekkarannat
Kauniit rannat vetävät Espanjaan

Myös erilaisia lomailijoita löytyy

Entäpä massaturistin vastakohta, kutsuisiko häntä vaikkapa seikkailijaksi. Minne hän suuntaa Espanjassa, turismista merkittävän osan tuloistaan saavassa maassa? Voisin väittää, että minne vain, sillä rakennettuja lomaparatiiseja lukuunottamatta kaikkialta löytyy turismilta säästyneitä paikkoja. Seikkailija nimittäin pyrkii välttämään kaikkea ennestään tuttua ja hakeutuu matkoillaan paikallisten joukkoon. Mutta väitänpä myös, että todellinen seikkailija löytää oman lomaparatiisinsa vaikka sieltä massaturistien kansoittamasta lomakeskuksesta, sillä hänelle tärkeintä on olla matkalla, uusissa paikoissa, erilaisessa kulttuurissa ­ oli se sitten todellista tai rakennettua. Seikkalija sopeutuu kaikkialle, pitää silmät auki ja imee kokemuksistaan itseensä parhaat palat.

Erilaisille matkailijatyypeille Espanja ilmentyy lukemattomin eri tavoin. Jokaiselle yksittäiselle matkustajalle Espanja ilmentyy omalla persoonallisella tavallaan. Jokaisella on oma henkilökohtainen syynsä lähteä matkaan ja kun siihen lisää kunkin odotukset ja toiveet matkaltaan, on tyypillistä turistia hankala määritellä. Alussa puhuin matkanjärjestäjien myymistä mielikuvista, jotka pyrkivät suurten massojen liikuttamiseen. Kun tarkoituksena on myydä paljon matkoja, on tarjolla oltava mielikuva, joka puhuttelee suurinta osaa kohderyhmästä. Suomalaiselle lomailijalle Espanja kuvataan loputtoman auringonpaisteen maana ja sitä se toki onkin, mutta mieluusti näkisin sen myös moniulotteisemmin ja houkuttelisin matkailijoita löytämään maasta uusiakin puolia. Haluaisin heittää massaturistiin liittyvät vitsikkäät ruisleipä­mielikuvat jo pois ja nähdä suomalaisen lomailijan ennakkoluulottomana tutkimusmatkailijana, joka uskaltaa vaikka poiketa vaihteeksi sivukadun kuppilaan. Pienin askelin, mutta uteliaalla mielellä voi Nilsiän Markkukin löytää uusia puolia omasta tutusta lomaparatiisistaan.

Mitä Suomen teollisuuteen kuuluu nykyään?

Suomen teollisuus on valitettavasti laskenut pulkkamäkeä alaspäin viimeisten vuosien ajan. Suurin osa miestä tietää syyn, ja se on aika ilmiselvä. 2007-2008-lukujen taitteessa tullut taantuma, tai jopa lama, on jatkunut pitkään, ja Suomella on ollut poikkeuksellisen raskasta kahlata taantuman syövereistä ylöspäin. Kuitenkin esimerkiksi suomalaisten erinomaisilla tietoteknisillä taidoilla voitaisiin Suomi saada nousuun piankin, ellei me itse jarrutettaisi itseämme liikaa.

Entisajan tekninen loisto

Nokian menestys on vaikuttanut Suomeen mm. siltä osin, että high-tech ajattelu tuli tänne jäädäkseen; meidän on siis vaikea lähteä tekemään asioita, ellei ne ole paljon maksavia, high-tech ratkaisuja, kun taas toisaalta Nokia vuodet jättivät meille myös jo tänä päivänä vanhaksi jääneet ohjelmistot, joiden kanssa asioita pyritään edelleen viemään eteenpäin. Ilmankos saadaan haastava yhtälö. Ylpeys olisi nyt nieltävä, olisi nöyrryttävä, ja otettava sopivasti oppeja myös muualta. Kauas ei tarvitse mennä, kun meillä on aina meidän iki-ihana naapurimaa Ruotsi, jossa asioita vaan tehdään ihan pirun paljon paremmin, ainakin tällä hetkellä.

Siivous=uusi Nokia?

Nyt olisi aika siivota Nokian menestysvuosien jäljet oikein perinpohjaisesti! Mutta hetkinen, tähänhän me voisimme palkata siivousalan ammattilaisen, oikean teollisuussiivouksen asiantuntijan! Teollisuus siivouksella Suomi voitaisiin saada uuteen nousuun, palveluihin kun kuuluu niin heavyä kalustoa, että lähtee viimeisetkin pölyt aivoista. Jos miestä, tai naista, pestäisiin kunnolla painepesurilla, niin saataisiin hänet samalla herätettyä tähän päivään. Vanhojen ajatusten pois pyyhkimiseen ei riittäisi ihan normi-imuri, nyt olisi otettava käyttöön kontti-imuri! Nyt joku vielä ihmettelee, että mikä se sellainen kontti-imuri on, ja minäpä sen teille kerron! Kontti-imuri ei mahdukaan ihan perus jannun kotiin, vaan se asetetaan kodin ulkopuolelle. Kontti-imurissa on oma imuaukko, joka menee automaattisesti päälle, kun imurasian kannen avaa – tässäpä loistava idea Suomen kehitykselle: aina kun huono ajatus heitetään ilmoille, niin kontti-imuri imaisee ajatuksen pois, ettei kukaan koskaan enää käytä huonoa ideaa.

TeollisuusimuriKoska Suomella alkaa nyt olemaan aika kova kiire, olisi kaikki extrakökkö saatava pois tästä maasta. Siihen voitaisiin käyttää teollisuusimuria, koska se nyt vaan on nopeampi vehje. Teollisuusimuri ei myöskään mene rikki yhtä helposti kuin tavallinen imuri, ja tällä hetkellä ei normaalin imurin imuteho riitä vanhojen tapojen pois purkamiseen. Ja jos perinteinen teollisuusimuri ei toimi, on märkäimuri erittäin hyvä vaihtoehto!

Imuroinnin jälkeen olisi saatava freessiä meininkiä, johon teoliisuuden painepesuri sopisi oivasti. Kaikki painepesurin läpi, ja kyllä oltaisiin kuin uusia ihmisiä. Painepesureita löytyy helposti liikuteltavassa muodossa, eli jos joku vahingossa eksyisi vanhalle polulle, voitaisiin painepesuria pitää mukana, ja tarvittaessa suikutella sillä uudestaan, jos tarve vaatii.

Teollisuussiivous

Teollisuussiivous on alana aikalailla kuten Suomi – hyvin vaihteleva, kaikki on erilaista, kohteet eivät ole samanlaisia, et ikinä tiedä mitä tai kuka vastassa odottaa, joten sen takia teollisuussiivouksen välineillä voitaisiin aloittaa puhtaalta pöydältä. Ammattitaito ratkaisee, kuten myös oikeanlaiset ammattitason välineet, ja sitähän meillä Suomessa piisaa.


Jospa voisimme vihdoin luottaa siihen, että ammattilaisia meillä kyllä riittää, mutta prosessi ei ole tällä hetkellä se kaikista optimaalisin. Välineitä olisi siis vaihdettava – päivitettävä se pe

Siivooja
Teollisella siivouksella nousuun!

rus rosenlew imuri tehokkaaseen ja pelottomaan tehoimuriin, ja saatava työpaikan kaikista jästipäisemmästä duunarista mukavuudenhalu pois irrottavalla se höyryimurilla, ja jos se ei tehoa, on laitettava pesuainetta höyryimuriin, näin saa sen kaikista itsepäisimmänkin lian, tai siis vian irti.

Tässäpä siis kunnon pesuohjeet Suomelle, jos näillä ei ala irtoamaan, niin ei sitten millään!
Muista kuitenkin aina lukea käyttöohjeet huolellisesti, ennenkuin aloitat suursiivouksen.

Suomalaiset muoti-ilmiöt 2010-luvulla

Uskokaa tai älkää, muoti saavuttaa myös meidän takapajulan Suomen aina loppuviimein. Uusimmat jutut ei todellakaan ole meillä ensimmäisenä, tyydytte siihen, että muu maailma testailee juttuja ja tuotteita meidän puoletamme, ja kun aika on kypsä, lähdemme juttuun mukaan, kun se olisi itsestäänselvyys. Toisaalta aika nerokas markkinointistrategia, etenkin kauppiaan silmin.

Uudet tyylit

Muoti on historiaa, joka toistaa itseään. Uusiakin villityksiä on rantautunut, ehkäpä jopa jäädäkseen. Yksi näistä tyyleistä on pin-up tyyli, johon kuuluu tänä päivänä muhkeat mekot, erityisesti isot hameenhelmat, usein tyyli voi olla värikäs, ja kengätkin tyyliin sopivat, ei kuitenkaan hirmuisen korkeat. 2010- luvulla pin-up tyttö ei ole enää se vähäpukeinen nainen, jota näkee kalenterien kuvissa. Ennen vanhaanhan pin-up tytön kuva laitettiin nastoilla kiinni seinään, josta itseasiassa nimi pin-up tulee. Nykyisin pin-up tyyli on aika hienostunutta, ja hyvin naisellista. Aina parempi, jos naisella on kurveja, jota tuodaan esiin pin-up vaatteilla. Ehkä tämä tyylisuuntaus on pieni vastalause laihuuden ihannoimalle maailmalle, mikä itseasiassa on hyvin tervetullut tyylisuuntaus mihin päin maailmaan tahansa.

Pallomekko
Pallomekot ovat nyt erittäin suosittuja

Pin up

Pin-up on monille myös pukeutumisen taidetta ja itseilmaisua – asukokonaisuus on hyvin mietietty, aina varpaista päähän asti. Pin-up:ssa yhdistyy glamour ja retro, kuitenkin kakstuhatta lukuun sopivalla tavalla. Pin-up tyylissä sukelletaan vanhaan, lady-mäiseen olemukseen, jossa naiskauneus uhkuu. Kenen tahansa on helppo löytää oma pin-up tyylinsä, sillä pin-up vaatteet sopivat poikkeuksellisen monelle eri vartalotyypille. Valitse kellomekko, kiiltävät kengät ja hiuspanta, ja oma matkasi pin-upin maailmaan voi alkaa!

Pin-up on ollut uudestaan trendiksi tuleva muoti-ilmiö, sillä sen suosio alkoi ensimmäistä kertaa jo 1920-luvulla. Naisia alettiin kuvata enemmänkin glamour -tyyppisissä kuvissa, eikä niinkään seksikkäissä kuvissa. Kuuluisia aikojemme pin-up malleja on esimerkiksi Dita Von Theese, ja vaikkei Marilyn Monroeta ehkä luokitellakaan suoraan pin-up naiseksi, oli hänen olemus ja vaatetyyli juurikin pin-up tyyppistä, ylvästä mutta tyttömäistä eleganssia. Suuret yritykset, kuten Coca-Cola ja Kodak ovat käyttäneet pin-up malleja omissa mainoksissa jo kymmeniä vuosia sitten.

Toinen erittäin iso trendi 2010-luvulla on irtoripset, ja irtoripset ovatkin luonnollinen jatkumo pin-up tyylin maailmaan. Koska myös pin upissa naisellisuus on korkealle arvostettu, voi siihen myös kuulua iso ja näyttävät irtoripset. Nähtäväksi jää, mikäli irtoripset tulivat jäädäkseen.

On olemassa iso joukko ihmisiä, jotka alkavat ihannoida luonnollista naiskauneutta yhä enemmän ja enemmän. Tämä on myöskin eräänlainen muoti-ilmiö: kuka onkaan se enää se tavallinen naapurintyttö? Sellaisia onkin haastavampi löytää, jolloin harvinaisuuksista nousee muoti-ilmiö. Se mikä oli ennen tavallista ja normaalia, onkin miltein sukupuuttoon kuolemassa oleva suuntaus.

Naisellisuus muodissa

Naisellisuus kokonaisuudessaan vaikuttaa aika lailla 2010-luvulla. Naisellisuutta ja muotoja halutaan korostaa ja näyttää, kuten esim. tiukkojen farkkujen tai leggingsien muodossa. Kulmien muotoilu, huulikiillon käyttö, ja hiustenpidennykset ovat hyvin in.
Maskuliinisuutta kokonaisuuteen tuodaan treenamalla, ja käyttämällä tennareita. Naiset ovat ikäänkuin vastannut siihen haasteeseen, mitä heille on asetettu: muotia on olla juuri semmoinen nainen, kuin itse haluaa olla. Siihen kuuluu myös unelmatyöpaikka, hienot asusteet ja itselleen sopiva sisustus. Samalla myös ekologisuus on kasvava trendi, josta ollaan puhuttu jo vuosia. Tämä trendi tulee varmasti kasvamaan niin, että ihmiset jakautuvat ryhmiin: sellaisiin, jotka haluavat ostaa pelkästään luomutuotteita niin ruoassa kuin vaatteissa, mutta myös sellaisiin, jotka ostavat luomua saadakseen siitä hieman mielenrauhaa, ja koska he haluavat olla mukana tässä maailman menossa.

Irtoripset
Naisellisuus, kuten näyttävät ripset, ovat nyt muodiss!

Muoti-ilmiöt ovat mielenkiintoinen asia, ja välillä muoti tuntuu olevan viidakko, jossa on vaikea päästä eteenpäin, kun taas toisaalta muoti-ilmiöt ovat hyvinkin ennustettavissa: katsot vain Pariisin muotiviikkoja, tai mitä tahansa suurta muotitapahtumaa, ja kappas – seuraavaksi huomaat kaupoissa olevan juuri sen tyyppistä kuosia, jota muotitalo Chanel käytti cat-walkilla Pariisin muotiviikoilla. Jännästä muut muotitalot seuraavat perässä. Muoti-ilmiöt ovat ikäänkuin päätettyjä jo etukäteen, ja niistä itseasiassa maailman suurimmat muotitalot vastaavat muoti-ilmiöiden synnystä. Jonkun on sekin työ tehtävä.

 

Suomi USA:laisen näkövinkkelistä

Sivustomme oli pitkään ylläpidollisista ongelmista johtuen käyttämättömänä. Onneksi saimme lahjoituksen, jolla ylläpito on taas kuitattu moneksi vuodeksi webhotellissa.

Suomi ja USA ovat toisistaan hyvin erilaiset maat. Ei pelkästään siitä syystä, että välimatka maihin on todella pitkä – myös kulttuurit eroavat hyvin paljon toisistaan. Jotain samankaltaisuuksia voidaan ehkä löytää, mutta helpoin on katsoa näitä maita siitä näkökulmasta, että maat ovat erilaiset.

Suomalaisten luonne
Maailmassa ei ole olemassa kovin montaa maata, jossa oltaisiin ujompia kuin Suomessa. Japanilaisista ja suomalaisista sanotaan löytyvän yhtäläisyyksiä, mutta Yhdysvaltoihin verrattuna, ovat suomalaiset ujompia ja hiljaisempia. Amerikkalaiset osaavat small talkin, eli juttelun taidoin, tätä voitaisiin myös kutsua jollain toisella nimellä… Vaikka olisitkin ujompi jenkki, tulee juttua varmasti enemmän, kuin suomalaiselta. Jenkit juttelevat enemmän esim. ruokakaupan kassalla, ravintolassa, vaatekaupassa jne. Jo pelkästään vaatekauppaan mentäessä Yhdysvalloissa, sinua yleensä tervehditään aina, mutta myös kysytään how are you doing?, eli miten menee? 

Smalltalkia
Small talk on osa USAlaista kulttuuri, muttei suomalaista


Moni sanoisi tätä jutustelua turhanpäiväiseksi, ja ehkä pinnalliseksi, mitä se varmasti monesti on – ei kaupan kassa ole oikeasti sinusta kiinnosunut, mutta hyvän asiakaspalvelun mukaisesti kassaneiti on kohtelias, ja edes esittää kiinnostunutta, toisin kuin Suomessa, varsinkin, jos suomalaisella kaupan kassaneidillä sattuu olemaan huono päivä.

Suomalaiset ruoat

Ruokakulttuurista saatetaan löytää eniten samankaltaisuuksia ehkä vain siitä syystä, että Suomessa on kansainvälisiä ketjuja, jotka tulevat jenkeistä. Toisaalta, monet jenkit tykkäävät grillata, ja siinähän me suomalaiset olemme hyviä! Ensimmäinen samankaltaisuus löytyi! Yhdysvalloista löytää kaikkien maiden ruokakulttuurit, kun taas eri puolilla USAta ovat ruokailutottumukset erilaiset. Aurinkoisissa osavaltioissa, kuten Sunshine State Floridassa, syödään varmasti enemmän salaatteja ja mereneläviä, kun taas sisämaassa ja eteläisissä osavaltioissa, kuten Texasissa, syödään pihviä. Toki moni mieltää, että USA on rasvan luvattu maa, ja että kaikessa jenkkiruoassa on paljon rasvaa.

Muita eroja

USAlaiset ovat kaikinpuolin enemmän itsevarvempia ihmisiä kuin suomalaiset, ja sen eron kyllä huomaa. Ei ole väliä minkä kokoinen tai näköinen tai ikäinen ihminen on kyseessä, jenkki ei tunne häpeää mistään yhtä paljon kuin suomalainen. Suomalainen on niin ujo, ettei edes uskalla sanoa, mitä ajattelee. Jenkit osaavat myös mielistellä; tippiä kuuluu jättää jokaisessa ravintolassa huolimatta ravintolan tasosta. Jenkit ovat niin ystävällisiä, että jättävät tippiä, eli juomarahoja, myös Suomessa, vaikka meidän hintataso on yleensä korkeampi. Jenkeissä on hintoihin jätetty ikäänkuin tilaa tipille, mutta Suomessa sitä ei edes uskallettaisi tehdä, sillä pihit suomalaiset eivät varmasti maksaisi tippiä, vaikka se kuuluisi asiaan. Olemme itseasiassa aika pihejä verrattuna jenkkeihin.

 

USA:n kartta
USA on huomattavasti Suomea isompi

USA on hieno ja iso mahtivaltio, ja ihmiset sen mukaisia. USAssa ollaan varmasti vieraanvaraisempia, ja ystävällisiä ihmisille. Ystävällisyys voi johtua myös siitä, että jenkit ovat tottuneita eri maiden kulttuureihin, sillä onhan jenkeissä ihmisiä maan jokaisesta nurkasta. Meille suomalaisille on aika eksoottista se, että joku tulee tänne Indonesiasta, tai Latinalaisesta Ameriikasta, kun taas jenkeille se on arkipäivää. Suurissa kaupungeissa Yhdysvalloissa, on omat pikku paikat ulkopuolelta tuleville, kuten kuuluisat China Town, ja Little Italy, puhuttamakaan siitä, miten suuri osa Yhdysvaltain väestöstä ovat Etelä-Ameriikasta.

Suomi on USAlaisen silmin aika vaisu paikka. Valopilkkujakin on, mihin voi rakastua palavasti, kuten meidän kaunis luonto. Kuitenkin meidän sosiaaliset taidot, kaupankäynti taidot ja muu kommunikointi ei vedä vertoja jenkeille, ainakaan kun puhutaan useimmista suomalaisista. Emme ole tarpeeksi uteliaita ihmisiä, jotta voisimme löytää samankaltaisuutta jenkkien kanssa. Maailmankuvamme on suhteellisen suppea, mikä taas poikkeaa mahtivaltion ajattelutavasta. Meitä yhdistää eniten se, että olemme kuitenkin samaa rotua, ihmisiä.

Scroll To Top